24.05.2015

Rakennatte uudelleen itseänne

Olemuksenne jokainen osa muuttuu nopeasti siitä, mitä se oli, siihen mitä se on.

Jotkut teistä kyseenalaistavat tämän toteamuksen, sillä ette ole tunteneet iloa odottamassanne laajuudessa – niin kuin 3D-sinä ymmärtää ilon. Sen sijaan ilonne tulee millisekunteina, kun sopeudutte uuteen "sinuun".

Oletteko koskaan ostaneet jotain, mikä ei näyttänyt aivan oikealta teille, ja sitten huomaatte, että se oli täsmälleen sitä, mitä kaipasitte – ette vain oivaltaneet niin olevan? Näin on teillä nyt. Pelko ja tyytymättömyys halutessanne jotain, mihin siirtyä, ovat osa "sinuksi" tulemista.

Teillä on luultavasti häivähdyksiä ilosta ja hauskuudesta, jotka saattavat säteillä koko kehonne läpi. Mutta yleisesti tunteenne on: "Onko tässä kaikki? Teinkö vuosikymmeniä töitä ja riisuin 3D-olemukseni vain tullakseni tähän "ei aivan iloa tai hauskuutta" –kohtaan – vain siihen?"

Vaihdatte hallitsevia pelkomolekyylejänne uusiin eloisiin ilo-, rakkaus- ja yltäkylläisyysmolekyyleihin. Kyse on vain siitä, että te ette ole täysin hyväksyneet noita molekyylejä, koska ne näyttävät nyt epämukavilta, mutta ovat kokonaisuuttanne heti, kun sallitte niiden olla.

Tällainen toteamus vaikuttaa merkitsevän, että olette väärässä tai syyllinen. Kun saatte uuden tietokoneohjelman, ettekö anna itsellenne opetteluaikaa, vaikka tuo aika voi olla turhauttava? Niin on nyt. Sen sijaan että soimaatte itseänne sitä, ettei teistä tunnu yhtä upealta, kun uskotte kaikista muista tuntuvan – vaikkei se olekaan totta – antakaa itsellenne oppimisaikaa. Jos ette ole vielä kokeneet äkillistä rakkaussyöksyä – niin syvää että teidän täytyy itkeä tai niin hauskaa että teidän täytyy kikattaa tuntitolkulla tai sellaista typeryyttä ettette muista, mitä pelko on – koette pian.

Useimmilla uusi "sinä" vaikuttaa hankalalta, ilman hauskuuden tai ilon tunnetta. Kenties tunnette myös raataneenne, kun heräätte aamulla.

Näin on, koska opitte uudesta "sinusta" – eikä oppiminen lopu koskaan. Toisin kuin tietokoneen, ette voi sulkea sitä ja piilottaa kaappiin, kunnes teillä on energiaa opetella käyttämään sitä. Uusi "sinä" toimii 24/7. Vaaditte uutta "sinua" ja niin se on, että opettelette, miten ollaan uusi "sinä".

Koska sellainen tuntuu epäsopivalta joillekin, voitte pysäyttää prosessin ja/tai hidastaa sitä.

Vaikeutena on, ettei teillä ole enää mukavaa 3D:ssä. Olette viettäneet kuukausia, kenties vuosikymmeniä poistaen itseänne tuosta pelkopohjaisesta maailmasta. Kuitenkaan myöskään uuden "sinun" maailma ei ole mukava. Tunnette olevanne ikään kuin sota-alueella itsessänne. Ja niin olette tietyssä mielessä, sillä rakennatte olemuksenne uudestaan, kun olette sotineet sisällänne poistaessanne "3D-sinun". Kenties tämä toteamus vaikuttaa vähän dramaattiselta, mutta ei ole sitä.

Tämä vaihe ei ole välttämättä helppo, sillä ette vielä tiedä, mitä nappuloita painaa tai mitä osia lisätä tehdäksenne itsestänne sen iloisen ja hauskanpitoa rakastavan olennon, minkä kuvittelitte aloittaessanne tämän siirtymän. Miten luotte uuden "sinun"?

Olette nyt "kokonaissinun" presidentti tai toimitusjohtaja. Ensin teidän täytyy siis muuttaa uskomuksianne ja toimianne sellaiseksi, joka johtaa "kokonaissinua". Sitten teidän täytyy päättää, ketkä osistanne ovat parhaiten valmistautuneita ja kiinnostuneita niistä monista rooleista, mitkä ovat uusi "sinä". Haluatteko te tai yksi osistanne olla osallistuva tarkkailija? Tarkkailija? Täysillä osallistuja? Haluatteko säilyttää valtaosan maakokonaisuudestanne? Vai tehdä saman leijumalla universumien läpi? Ja miten tällaiset tehtävät liittyvät uuteen roolinne? Kaikki päätettäviänne ja tunnettavianne tekijöitä.

Luultavasti uusi "sinä" on pakahtunut peloista: "Ei minulla ole taitoa. En ole riittävän rohkea, riittävän älykäs tai riittävän mitä tahansa." Se ei tietenkään ole totta tai muuten ette olisi perehtyneet uuteen maahan ja niin kernaasti toivottaneet tervetulleeksi uutta "sinua".

Ajatelkaa tätä vaihetta unelmatyönne ensimmäisenä päivänä. Tietysti olette pakahtunut. Teidän on löydettävä uudet taitonne ja käytettävä niitä. Teidän täytyy yhdistyä uuteen olentoryhmään. Ja tiedettävä syvällä sisällänne, että vaikka ensimmäiset päivät tuntuvat ylivoimaisilta, ne jotka auttavat teitä ymmärtämään, näkevät teissä enemmän, mitä näette nyt itse itsessänne. Antakaa itsenne kompuroida, turhautua ja kasvaa uudeksi "sinuksi". Ja niin tapahtuu.

Olette ottaneet uuden "sinun" laatikosta ja painelette sattumanvaraisesti nappuloita toivoen, että jotain tapahtuu. Kuitenkin teidän täytyy vain olla ja nappuloita painellaan automaattisesti teille sopivina aikoina.

Useimmat teistä jotka tunnette olevanne tyhjiössä, mikä ei koskaan muutu, painelevat liian monia nappuloita ja yrittävät lähteä tyhjiöstä huonolla menestyksellä.

Sallikaa itsenne kellua enemmän. Levätä paljon enemmän, sillä uuden "sinun" esittelyä tapahtuu tosiaan 24/7. Leikkiä enemmän, sillä eivätkö lapset opi sillä tavalla? Heräävätkö maalapset tavoitteiden kera kuten monet aikuiset? Eivätkö maalapset herää sen sijaan ajatellen: "Mikä on hauskaa tänään?"

Niin se on, että useimmat teistä yrittävät liikaa. Uusi "sinä" on prosessi eikä sitä ole tarkoitus tehdä kiireellä, vaan testata ja testata uudestaan ja leikitellä sen kanssa, kun/jos siltä tuntuu. Sillä tosiaankin paljon tapahtuu tietämättänne. Ei siksi, että täytyy, vaan koska unitila on yhtä suurta oppimista/kasvamista kuin valvetila.

Jokainen unijakso on kasvuareena. Jokainen valvetila jossa turhaudutte, on pelkoa, mitä ei tarvitse olla. Sallikaa itsenne kasvaa, oppia ja muokata olemustanne. Uusi "sinä" ei ole pakkomarssia. Se on itsensä rakastamista ja kasvamista uudeksi kokonaisuudeksi, mikä on "sinä". Ei ole työnantajia, jotka heiluttavat piiskaa: "Sinun on saatava tämä valmiiksi huomiseen mennessä tai saat potkut." Sen sijaan on vain lempeä uusi "sinä", joka sanoo: "Kenties tämä olisi hauskaa ja rakastavaa. Kenties haluan kokeilla tätä tai leikkiä tämän kanssa."

"Lempeästi, pehmeästi ja rauhallisesti" ovat sanoja kuvaamaan, miten siirrytte tyhjiönne läpi. "Pakko, nyt ja täytyy" ovat sanoja, jotka auttavat teitä pysymään tyhjiössänne. Niin olkoon. Aamen.

Kanavoinut Brenda Hoffman (www.lifetapestrycreations.com)

4.5.2015

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jaa tämä:
toimitus

Kuudesaisti.net toimitus

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Luottakaa itseenne - me luotamme Ehjä ja eheys »

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net