10.05.2016

Kulje eteenpäin ... ongelmien yli

Rakastan Crimson Circle –työpajojen pitämistä, luultavasti enemmän kuin mitään muuta, mitä Lindan kanssa teemme. Se on tilaisuutemme tavata sinut ja muita shaumbroja henkilökohtaisesti, katsoa teitä silmiin, kuulla tarinoitanne ja jakaa nauruja ja kyyneleitä.

Myönnän, että se on vähän hermoja raastavaa, koska tiedän harvoin, mistä Adamus aikoo puhua. Kuvittele … valmistautuminen kolmeen intensiiviseen päivään noin 80 ihmisen kanssa ympäri maailmaa, tietämättä, mitä teemme. Liike-elämäaikoinani valmistin puheen ja sitten harjoittelin sitä lukemattomia kertoja ennen tapahtumaa. Vihasin puhua julkisesti, joten ylivalmistauduin välttääkseni julkisen nolaamisen. Nyt voin valmistella vain energiani ja sitten luottaa siihen, mitä tapahtuu muutamana seuraavana päivänä. Hassu juttu on, että se toimii aina ja paljon paremmin, kuin olisin koskaan voinut suunnitella.

BON-seikkailu Havaijilla oli tähtitapahtuma. Luulin, että se olisi samanlainen kuin Valointegrointi-työpaja kaksi kuukautta aiemmin Sydneyssä, mutta Adamuksella oli tietysti omat ajatuksensa. Ensimmäisen session alussa Adamus kulki tavanomaiseen tapaan ympäri huonetta ja katsoi jokaista osallistujaa silmiin. Hän kertoi yleisölle, että he näyttivät loppuunkuluneilta ja väsyneiltä, ja melkein kaikki huoneessa nyökyttelivät päätään ollen samaa mieltä, vaikka hänen suoruutensa nolostuttikin minua. Monet heistä eivät olleet ainoastaan matkustaneet maailman toiselta puolelta päästäkseen Havaijille, vaan he olivat väsyneitä myös elämänmatkastaan. Tämä valaistumisjuttu voi olla uuvuttavaa. Tietysti.

Ja (ei muttia tässä) JA … muutaman päivän päästä yhdessä sessiossaan Adamus kertoi yleisölle, että jotain erittäin ainutlaatuista oli tapahtunut tässä kokoontumisessa. Hän sanoi niin tapahtuneen ensimmäistä kertaa missään kokoontumisessa Tobiaksen ajasta saakka: osallistujien vallitsevassa energiassa ei ollut kyse heidän ihmisongelmistaan. Hän selitti, että aiemmin shaumbrat toivat mukanaan ihmisongelmansa – kenties tarkoituksenmukaisesti elämän haasteiden vuoksi – ja nämä yltäkylläisyys-, terveys-, suhde- ja itsearvostusongelmat olivat vallitseva energia huoneessa työpajan aiheesta riippumatta – oli kyse sitten kvanttisallimisesta tai valointegroinnista tai mistä tahansa muusta. Osallistujat tulivat mukanaan valtava agenda ja halu ratkaista ihmisongelmansa, ja se itse asiassa muokkasi työpajan yleissuunnan.

Adamus ilmoitti, että siitä uupuneisuudesta huolimatta jota hän näki BON-osallistujissa muutama päivä aiemmin, heidän ihmisongelmansa eivät varjostaneet työpajaa. Näin Adamus sanoi tästä läpimurrosta:

"Hassu asia tapahtui tässä kokoontumisessamme. Olin hyvin ilahtunut ja kerroin siitä Ylösnousseiden mestareiden klubissa. Kaikissa shaumbra-kokoontumisissamme, olivat ne sitten Tobiaksen tai minun kanssa, kaikissa kokoontumisissa joita meillä on koskaan ollut, se valtava ongelmamäärä jonka toitte mukananne, muutti kokoontumisen luonnetta.

Tämä kokoontuminen on erilainen. Aloitimme toissapäivänä, ettekä te tuoneet mukana ongelmianne. Ette tuoneet ongelmianne, pelkojanne, myrskyjänne, neuroosejanne ja kaikkea muuta. Ette tuoneet niitä mukananne. Saattaa olla jotain, mutta ette sanoneet: "Menen tähän työpajaan ratkaisemaan tämän ongelman elämässäni, ratkaisemaan tuon ongelman." Se oli valtava askel. Se oli ensimmäinen kerta ikinä, ettei ollut tuota valtavaa kuorikerrosta shaumbra-yleisössä. (Yleisö taputtaa) Teidän pitäisi taputtaa itsellenne, kyllä.

Eikä se ollut mitään, mitään minä tein. BON-seikkailu olisi voinut olla vain suuri ongelmasessio. Ette tulleet tänne sitä varten. Itse asiassa sanoitte: "Olen valmis sen osalta. Olen oikeasti valmis. On aika siirtyä eteenpäin." Oivalsitte, että saattaa edelleen olla joitain ongelmia, mutta sanoitte: "Ei keskitytä niihin enää. Ei prosessoida niitä enää." Ette tulleet tänne istumaan tuolissa sanoen: "Toivon, että hän sanoo jotain, tai toivon, että meillä on merabh ja jokin ihme tapahtuu." Sanoitte: "Kuljetaan vain eteenpäin. Mennään tuolle puolen. Aletaan olla elämässä. Ollaan vapaa.""

Adamuksen mukaan valtava läpimurto tapahtui Havaijilla, melkein 15 vuoden työpajojen ja shoudien pitämisen jälkeen. Kaikkien shaumbrojen puolesta BON-osallistujat menivät ihmisongelmien yli ja kohdistivat huomionsa sen sijaan ruumiillistuneeseen valaistumiseen. Meillä oli 12 sessiota neljässä päivässä, ja se oli minulle helpointa kanavointia pitkään aikaan. Kummallista oli, että olin hyvin väsynyt joka iltapäivä, joten minusta oli tarpeellista (ja rentouttavaa) ottaa trooppiset iltapäivätorkut, mutta sillä ei ehkä ollut mitään tekemistä työpajan kanssa.

Minusta kaikkien shaumbrojen pitäisi juhlia tätä uutista, koska se on merkki siitä, mitä me kaikki teemme. Kuljemme eteenpäin, ihmisongelmavyyhdin yli. Ei niin, ettei meillä ole niitä, vaan ne eivät hallitse elämäämme. Teemme niistä "ja", eli oivallamme, että niitä on, mutta oivallamme myös, että ne on ratkaistu. Tämä on uutta kaksinaisuutta. Se on siinä, JA se ei ole. Voit leikkiä kummallakin, olematta "yksi". Se on mestarin tie.

Sanoisin jopa, että energiansa ja huomionsa valtaosan keskittäminen ihmisongelmiinsa (yltäkylläisyys, terveys, suhteet ja itsearvostus) on melko itsekästä ihmisosalta. Itsensä antaminen juuttua ihmisongelmiin on hemmottelevaa ja rajoittavaa. Riistät itseltäsi viisauden, jota Adamus kutsuu "sielun nektariksi". Hän sanoi yhtenä päivänä Keahakissa, että meillä on haasteita elämässämme vain kyetäksemme käyttämään luomisenergiaa niiden ratkaisemiseen. Se on tavallaan kuin ihmisten syy tehdä ristisanoja: ratkaista ne. Mutta sen ei tarvitse olla kovaa, julmaa tai rankaisevaa. Se voi olla stimuloivaa ja virkistävää. Kuvittelen muutamien shaumbrojen pyörittelevän silmiään nyt, mutta täysin vilpittömästi sanottuna, siirtäisin fokukseni mieluummin todella vanhoista ja tunkkaisista ihmisongelmista luomisenergioiden käyttämiseen. Laajentuisin mieluummin kuin pysähtyisin. Sen sijaan että annan itselleni tekosyitä, miksi en voi kulkea eteenpäin (huono lapsuus, ei älykkyyttä, ei yltäkylläisyyttä, pahoja välirikkoja elämässä), keräisin mieluummin luomisenergiani ja kulkisin eteenpäin ratkaisuun ja viisauteen.

Se on ollut pitkään tulossa, shaumbra-ystäväni. Meillä kaikilla on ollut valtavia elämän taakkoja, jotka ovat toisinaan näyttäneet ylitsepääsemättömiltä. Mutta se oli vain häijy harhakuva. Olemme mestareita uudessa energiassa. Luomme todellisuutemme tietoisuudella, ei voimalla tai vallalla. Todellisuutemme alkaa siitä, minne laitamme tietoisuutemme. Tämä ei ole positiivista ajattelua. Se on sallimista. Näiden kahden välillä on valtava ero. Toinen käyttää voimaa, toinen luonnollisia energioita – energioita jotka ovat jo täällä palvelemassa meitä, sitten kun sallimme.

En usko, että meillä on koskaan enää uutta Crimson Circle –shoudia tai –työpajaa, jossa vanhat ongelmat roikkuvat suurena pilvenä huoneen yllä. Olen innoissani teidän kanssanne siinä, mitä tulee seuraavaksi. Rakastan työpajojen pitämistä, joten voit kuvitella, miten valtava hymy kasvoillani on tällä hetkellä. Kuljemme eteenpäin – vallattomaan elämään, jossa kaikki tulee meille.

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Toukokuun 2016 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jaa tämä:
Pirjo Laine

Pirjo Laine suomentaa ulkolaisilta sivustoilta blogeja ja kanavoituja viestejä ilmaiseksi iloksemme. Viestejä saa vapaasti välittää edelleen. Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa.
Olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota aina ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net