14 touko 2018

Vaikeina elämän hetkinä

Viimeisen kuukauden ajan olen kohdannut henkilökohtaisia haasteita, niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Tuntuu että kevään valo ja innostus saivat minut innostumaan niin paljon, että käytin suurimman osan kevään voimista lyhyessä ajassa. Huomasin pian olevan melko väsynyt. Elämästäni tuli suorittamista, ja jopa pienet asiat tuntuivat hankalilta. Elin jatkuvassa kiireessä ja aikatauluissa, enkä löytänyt elävyyttä ja innostusta tekemiseeni. Oikeastaan voisin sanoa, että pikemminkin minulla ei ollut voimaa innostua ja elävöittää olemistani. Tajuan nyt, että positiivisuus, innostus, elävyys ja luovuus ovat ihmisen sisäisiä voimia, joita voi harjoittaa, jättää käyttämättä ja myös ylikäyttää. Tajuan myös, että kun näiden voimien liekki on pieni, ja elän hetken sisäisessä pimeydessä on sillä merkitys kuinka suhtaudun itseeni, elämään sekä tuohon pimeään tyhjyyteen. 

 Usein tällaisina sielun pimeinä ajanjaksoina yritän vain päästä pakoon itseltäni, kadottaa ja unohtaa itseni. Katselen silloin elokuvia, syön karkkia ja juon ylenmääräisesti kahvia. Myös ystävät ja juhliminen ovat hyviä tapoja unohtaa pimeys sekä murheet. Voisin nyt helposti kirjoittaa, että todellisuudessa olisi parempi vain kohdata pimeys yksin hiljaisuudessa, mutten koe että tämä tai mikään on näin mustavalkoista.

Jokaista elämäni hetkeä kohtaan voin ainakin ideaalisesti oppia etsimään oikean ratkaisun kyseisestä tilanteesta ja sen hetkisestä itsestäni käsin. Jos minulla on päässäni vanha ajatus siitä kuinka kohdata elämän rankat hetket kuten esimerkiksi ”hyväksy ja vain koe”, ”ole läsnä ja hengitä”, ”todista omaa olemistasi”, en välttämättä todellisuudessa tee oikeutta kokemukselleni. Me ihmiset helposti etsimme yleisiä sääntöjä, joiden mukaan toimia sen sijaan että uskaltaisimme oikeasti hypätä tuntemattomaan läsnäolon hetkeen. 

Joskus tällaisina vaikeina hetkinä voi olla parasta kuitenkin käyttää esimerkiksi jotain edellä mainittua tai muuta periaatetta, joskus taas päästää kaikesta irti ja yrittää olla luova. Joskus taas tarvitsee juhlia, ystäviä ja millaista viihdykettä tahansa. Minä tarvitsin näitä kaikkia. Söin suklaata ja join kahvia. Kohtasin pimeyttä vanhojen henkisten ohjeiden mukaisesti, ja jopa joskus vain spontaanisti löysin sopivan tavan suhtautua vaikeuteen nykyhetkestä käsin. 

Minun on muistutettava itseäni vain uudestaan ja uudestaan, että elämä on joka hetki uusi, ja pimeyskin muuntuva ja vaihtuva ilmiö. Kun uskallan ottaa elämää vastaan vailla ennakkoasenteita ja vain kokea sitä, kysyä itseltäni mikä olisi nyt oikein tehdä? Joskus vastaus on se, etten vain tiedä ja se on hyvä vastaus! 

Onneksi viikon palautumisen jälkeen olen takaisin pystyssä. Elämä on ihanaa, ja usein koen että ei se pimeä vaihe ollutkaan niin paha, kuin ”luulin” tai ”muistelin” sen olevan. Jos vain koen sen mikä on nyt, voi suurenkin vaikeuden keskeltä löytää uusia voimia ja vaikutteita, jotka nostavat innostuksen, rakkauden ja muiden elämää antavien voimien tasoa. 

Viimeksi muutettu 14 touko 2018
Uuteen Tietoisuuteen - Jeremy Qvick

Moi olen Inarista kotoisin oleva henkisen tien kulkija, kirjailija ja elämän tutkija. Monien vuosien ajan olen tutustunut erilaisiin henkisiin suuntauksiin ja ennen kaikkea käytännöllisiin meditatiivisiin harjoituksiin. Olen tutkinut intensiivisesti ihmisyyden osa-alueita omakohtaisen kokemuksen ja opiskelun myötä. Mielen ja maailman havainnointi, ajattelun, tuntemisen ja tahtomisen tutkiminen ovat kantaneet minua eteenpäin matkallani. Olen kirjoittanut kaksi kirjaa näistä tutkimuksista nimillä Tie Sisäiseen Ihmisyyteen ja Tietoisuuden kehittäminen osa I.
 
Kirjoitan usein kokemukseen perustuvia blogitekstejä ihmisyyden mahdollisuuksista. Yleensä teksteissä kuvaan erilaisia tapoja ymmärtää omaa luontoamme, persoonaamme ja todellista itseämme. Yritän löytää jatkuvasti uusia tapoja kuvata sitä, kuinka me voimme löytää läsnäolon kokemuksen ja sisäiset voimavaramme elämämme jokaisessa hetkessä. Millaisia tapoja, voimia ja elementtejä tarvitsemme, jotta voisimme löytää itsemme arkipäivämme sokkeloista ja aktivoida luovan, läsnäolevassa hetkessä toimivan potentiaalin silloin kun sitä tarvitsimme? 

https://www.ihmisyyteen.fi/

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU