Satu Ilta

Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Sakke Tienhaaran runokokoelma on konstailematonta, korutonta ja aitoa. Runot ovat kauttaaltaan elämänmakuisia ja niistä on kuultavissa Saken oma ääni. Vaikka en tuntenutkaan kirjoittajaa ennalta, tuli hän kirjan sivuilta tutuiksi. Kirjoittajalla on taito löytää asioista jotain erityistä, joka on tulkittavaksi hyväksi, huvittavaksi tai valoisaksi. Hän tuntuu suhtautuvan elämän ja ihmisyyden mysteereihin iloisesti ihmetellen.
Elämme aina nykyhetkessä, emme pysty elämään menneisyydessä emmekä tulevaisuudessa, vaikka mielemme kuljettaakin meitä sinne. Nyt-hetki on ainoa olemassa oleva, kaikki muu on vain ajatusta, kudelmia, joita mielemme rakentaa.
Elämme yksilöllisyyttä ja riippumattomuutta korostavaa aikaa. Aikuisten tulisi olla vahvoja, aktiivisia, omillaan pärjääviä, itsenäisiä. Tämä on ristiriidassa parisuhteen tunnetarpeiden kanssa. Ihmiset kiintyvät toisiin ihmisiin ja tarvitsevat toisiaan koko elinikänsä. Parisuhteen riitojen takana on usein tiedostamattomia tunnetarpeita sekä niihin kytkeytyviä pelkoja ja pyrkimystä yltiöyksilöllisyyteen. Näin on myös silloin, kun riidan ilmiasu koskee roskapussin vientiä tai rahan käyttöä.
Kärsimys on osa ihmiselämää. Usein se on opittua, ja silloin voimme myös oppia siitä pois. Kärsimyksen tiedostaminen ja kohtaaminen on tärkeää, jotta voimme hyväksyä kärsimyksemme ja päästää siitä irti. Näin tekemällä emme laita vahinkoa kiertämään, vaan opimme suhtautumaan itseemme ja läheisiimme myötätuntoisesti. Aistit, läsnäolo, muut ihmiset ja erilaiset mielikuvaharjoitukset tai kirjeen kirjoittaminen ovat esimerkkejä siitä, kuinka pystymme päästämään kärsimyksestä irti. Oleko sinä jo vellonut kärsimyksessä riittämiin?
Odotin Karita Aaltosen uutuusteoksen lukemista innolla etukäteen. Teet oli keitetty, nenäliinat ostettu. Postilaatikon kolahdus sai ilon läikkymään rinnassa. Olin ahnas näkemään, kuinka niin mustasta ja lamaavan tuhoavasta asiasta kuin syövästä, voi kirjoittaa valoisan, elämää pursuavan kirjan.
Mitä tarkoitamme, kun puhumme henkisyydestä? Henkisyyden perusluonteen paljastaminen on perinteisesti ollut filosofian tehtävä, mutta nykypäivänä henkisyys käsitteenä on yhä enemmän mukana meidän jokaisen arkipäivässä. Henkinen olemassaolo, henkiolennot ja henkinen kasvu, miten ne liittyvät ihmisen perusolemukseen? Onko tärkeää nähdä ihminen fyysisen kehon lisäksi myös henkisenä olentona?
1800-luvulla elänyt Louis Pasteur on sanonut viisaasti, että luonto on paras lääkäri. Tätä vanhaa viisautta osataan kunnioittaa edelleenkin. Tiedämme, että kasvikset sisältävät paljon muutakin kuin antioksidantteja tai vitamiineja. Erityisen hyödyllisiä ovat muun muassa kasvisten sisältämät kemialliset yhdisteet, kasviperäiset biomolekyylit. Ne voivat olla avainasemassa syöpää torjuvassa ruokavaliossa.
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat turvanneet proteiininsaannin vuosikausia soijarouheella ja palkokasveilla, jotka toki ovat edelleenkin oivia tuotteita. Mutta kyllä vaihtelu on paikallaan, puhumattakaan puolivalmisteista, joita löytyy lähikaupan hyllyltä ja jotka ovat hetkessä lautasella. Oletko jo tutustunut quorniin?
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat turvanneet proteiininsaannin vuosikausia soijarouheella ja palkokasveilla, jotka toki ovat edelleenkin oivia tuotteita. Mutta kyllä vaihtelu on paikallaan, puhumattakaan puolivalmisteista, joita löytyy lähikaupan hyllyltä ja jotka ovat hetkessä lautasella. Oletko jo tutustunut hernerouheeseen?
Kasvissyöjät ja vegaanit ovat turvanneet proteiininsaannin vuosikausia soijarouheella ja palkokasveilla, jotka toki ovat edelleenkin oivia tuotteita. Mutta kyllä vaihtelu on paikallaan, puhumattakaan puolivalmisteista, joita löytyy lähikaupan hyllyltä ja jotka ovat hetkessä lautasella. Oletko jo tutustunut kasvispyöryköihin?
Sivu 7 / 23

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net