16 touko 2013

Villiyrteistä vatsan täytettä

Kirjoittanut 

Lapsuudesta moni meistä saattaa vieläkin maistaa ketunleivän hieman kirpeän suolaisen maun suussaan. Esi-isämme osasivatkin hyödyntää villivihanneksia sekä lautasella että lääkkeenä.

Nykypäivän ruoka tulee pääasiallisesti kerättyä supermarketista kärryihin ja se on monesti ravintoköyhää pitkien kuljetusmatkojen ja liiallisen käsittelyn vuoksi. Voisimme ehkä osan siitä korvata tuoreella ja terveellisellä lähiruualla, oman maamme superfoodilla, jota luontoäiti tarjoaa runsain mitoin.

Kerää vain tuntemiasi kasveja, sillä osa luonnonkasveista on syötäväksi kelpaamattomia tai jopa myrkyllisiä. Ensikertalaisen kannattaa mennä metsään kokeneen tuntijan kanssa tai käydä kurssilla. Toki hyvän kirjan neuvoihin voi myös luottaa.

Parasta korjuuaikaa on kevät ja alkukesä. Pienet, hennot versot ja alut ovat ravintorikkaita ja maukkaita, monet villivihannekset muuttuvat kesän edetessä kirpeiksi ja puiseviksi. Toki koko kesän löytää kerättävää, kun vain tietää mitä ja mistä etsii. Perussääntönä on että lehdet kerätään ennen kukintaa, kukat puhkeamisen jälkeen, kasvi kukinnan aikana ja juuret joko aikaisin keväällä tai syksyllä.

Kerää vain puhtaalta alueelta, älä maanteiden varsilta tai teollisuuslaitosten läheltä. Huomioi myös ettei lähistöllä ole ollut ennen sahalaitosta tai kaatopaikkaa.

Jokamiehen oikeudet sallivat villivihannesten keruun metsästä, kunhan toisen pihapiiriin ei tunkeuduta. On huomioitava kuitenkin että puiden hyötykäyttö on kielletty, puiden lehtien, mahlan, käävän yms. keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Muista kerätessäsi kunnioittaa luontoa. Älä koskaan kerää uhanalaisia lajeja ja jätä pienet esiintymät rauhaan. Ja vaikka kerättävää olisi paljonkin, jätä jotain jälkeesi. Keräämispaikan ei pitäisi näyttää traktorin kulkureitiltä.

Villivihannekset kannattaa kerätä aamupäivällä aamukasteen hälvettyä tai poutasäällä. Mukaan metsään tai pellon reunaan kannattaa varata ilmava kori, hanskat  ja sakset. 


Villivihannesten käyttö

Villivihanneksia kannattaa käyttää niin paljon tuoreeltaan kuin mahdollista. Ne sopivat leivän päälle, salaatteihin, smoothieen, piirakoihin, muhennoksiin jne. Aloittelijan kannattaa kuitenkin aloittaa varovaisesti, sillä villiyrteissä on pienessä määrässä niin paljon ravintoaineita ja "potkua", että ne saavat vatsan kyllä helposti sekaisin.

Villivihanneksia voi hyvin säilöä talven varalle kuivaamalla. Kannattaa käsitellä villivihannekset heti keräämisen jälkeen ja laittaa esimerkiksi uuniin kuivumaan reilusti alle +50 asteen lämpötilaan (kannattaa jättää uuninluukku rakosilleen).

Lisätietoa mm.
hortoilu.fi
arktiset aromit ry.

Lähteet:
Yle/Päiväntasaaja, Kesämetsä - voimaa villivihanneksista
Virpi Raipala-Cormier, Luontoäidin kotiapteekki
hortoilu.fi
arktiset aromit ry.

 

 

Viimeksi muutettu 01 joulu 2015

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU