28 loka 2014

Unessa karkuun juokseminen ja kuoleminen

Kirjoittanut 

Veljelläni on menestyvä lelukauppa, jossa on jo aamusta jono oven takana hyvien tarjousten vuoksi. Lelukaupassa on kuitenkin kauhean kallista, enkä raski ostaa mitään lapsille. Lelut oli pakattu isoihin laatikoihin, joista keksin että ottaisin tuollaisia pahvilaatikoita, kun on halpoja ja niistä voi tehdä mitä vaan (muistan kun lapsena rakentelin pienoiskotia pahvilaatikkoon).

Saan laatikon ja yhtäkkiä olenkin jossain varastossa tai isossa hallissa (metallitehdas?). Laskeudun alas tikapuita ja alhaalla on paljon miehiä töissä. Yksi alkaa piruilemaan ja käy kiinni. Lapseni ovat näkyvissä, huudan heille että hakevat apua...lapset juoksevat kadulle, huutavat että äidillä on jokin hätä! Iso ja riuska nainen tulee paikalle ja pelastaa. Huudamme vielä, että tänne me ei ainakaan tulla, täällä ei naista (eikä blondeja ?) kunnioiteta. Tämän jälkeen huomaan käveleväni synkässä metsässä...maassa on matala varasto, niin matala, että sinne pitää ryömiä. Tunnelma on painostava...ryömin sisään, valo siivilöityy hirsien raosta. En löydä sieltä mitään, lähden takaisin ovelle, joka on sulkeutunut perässäni. Ulkona paistaa aurinko ja näyttää houkuttelevalta, pitää päästä ulos. Tunnen kuinka joku ihan perässäni. En uskalla kuitenkaan katsoa, sillä tiedän että se haluaa pahaa...ryntään ovelle, saan sen auki, mutta samalla tunnen kuinka "otus" tarraa kiinni lujasti. Tunnelma on tosi kauhea...tähän herään! En tiedä mikä perässäni tuli, oliko se ihminen/eläin/"otus". En uskaltanut katsoa.

Tuo on aika tyypillinen jahtaamisjuttu mitä näen usein. Joku jahtaa, välillä uskallan katsoa, välillä jahtaajani on ihminen, joka yleensä yrittää tappaa puukolla. Joskus kuolen, mutta usein tapan tuon toisen, varsinkin silloin jos uskallan katsoa. Mutta näissä tapauksissa murhaaja on ihminen. Joskus tunnelma (kuten yllä) on niin painostava, etten uskalla katsoa kuka seuraa. Usein näihin samantyylisiin uniin liittyy myös se, että yritän soittaa apua, mutta en tiedä numeroa tai puhelin ei toimi/sitä ei löydy.

Olen reilu 30-kymppinen nainen, tällä hetkellä hoidan kotona kahta pientä lasta. Aiemmin työskentelin mainostoimistossa, nyt kotona lasten kanssa. Mieheni tekee pitkää päivää, aika paljon olen "yksin". Avioliitto menee ok, aika vähän toki on puolison kanssa yhteistä aikaa. Työelämää ja ystäviä kaipaan, mutta toisaalta on mahtavaa nähdä kun lapset kasvavat. Muuten ei mitään suurempaa "prombleemaa" tai draamaa ole elämässä.

nimimerkki MaSu

Olavi Moilasen vastaus:

Muistutan jälleen, että ulkopuolinen voi vain arvailla unen merkityksiä ja unennäkijän elämäntilanteita ja tapahtumia, koska ulkopuolinen ei voi tietää niistä kaikkea tarvittavaa.

Usein takaa-ajounet syntyvät juuri unennäkijän kuvaamassa tilanteessa. Vaikka elämässä tuntuu olevan kaikki hyvin, jokin asia vaivaa mieltä. Tuo vaivaava asia ikään kuin vainoaa mieltä. Se tunkeutuu uudelleen ja uudelleen tajuntaan. Unennäkijällä vainoava asia näyttää olevan yksinäisyys ja ehkä ristiriitoja sisältävä oleminen lasten kanssa.

Lasten kanssa olemisesta unen näyttämöksi muodostuu leikki lasten kanssa. Kyseessä voi olla ehkä juuri lelukauppaleikki, jossa merkittävää osaa esittävät pahvilaatikot. Se palauttaa tietoisesti tai piilotajuisesti (leikkiin liittyvien mielleyhtymien kautta) mieleen ehkä oman lapsuuden, jossa unennäkijä itse leikki veljensä kanssa. Uneen saattaa sekoittua lapsuudesta asti peräisin oleva kateus: veljellä menee paremmin, veljeä ja yleensä miehiä kohdeltiin paremmin. Unessa veli myy niin kalliita tavaroita, ettei ole itsellä varaa ostaa. Siihen voi liittyä tunne, että omalla miehellä on parempi elämäntilanne, kun hän saa olla muidenkin kanssa. Usein nuorten parisuhde toimii niin sanotusti sisko/velienergialla. Etenkin hankalia kotitalouden tehtäviä ja vastuita jaetaan kotona työvuoroina kuten tehtiin lapsuudessa äidin tai isän vaatimuksesta.

Mielikuva laatikoista ohjaa unen johonkin tehdashalliin unennäkijän omiin työ- tai harrastemuistoihin tai miehen työhön liittyvin mielikuvin. Kun uni vie alas, se saattaa viitata alakuloon tai jopa masennustyyppiseen tunnetilaan. Siellä ihmissuhteet muuttuvat kylmiksi ja loukkaaviksi. Myös vihje metallitehtaasta voi viitata samaan. Kun lapset ovat läsnä ja unennäkijä tukeutuu lapsiin. Uni vihjannee  siihen, että on sentään lapset, lapset toimivat aikuisihmissuhteidenkin korvikkeena ts. tuovat/hakevat apua. Uni samalla ’kutsuu’ paikalle muistikuvia omasta äidistä. Äiti aikanaan pystyi ronskin ottein hoitamaan lapset ja ihmissuhteensa väsymättä ja masentumatta. Tilanteeseen voi liittyä äidillinen huoli lapsista, jos itse jaksaa huonosti. Kyseessä on tilanne, jossa unen mukaan ’blondienergialla’ ei pärjää.

Uni jatkaa tunnelmaa viemällä unennäkijän metsään. Metsään joutuminen on tyypillinen kuva siitä, että on hiukan hukassa. Metsään eksytään ja metsään mennään, jos ei hallita autoa tai elämää.  Unennäkijän paha olo jatkuu ehkä jopa ahdistukseen viittaavin tuntein. Sitä kuvannee ahdas menoaukko (ahdistus) ja niin matala varasto, että pitää ryömiä. Unen kuva voi viitata siihen, että mieli on maassa. Tätä tulkintaa vahvistaa se, että ulkona (ts. muille) paistaa aurinko. Yritys päästä pois epäonnistuu, koska takaa-ajaja, mieltä vaivaava asia ei anna perään. Uni yrittänee antaa muotoa tuolle tunteelle. Unennäkijä ei saa kuitenkaan asialle nimeä. Nimi (ihminen/otus/olio) toisi sille muodon. Kun aikaisemmissa unissa mielleyhtymä liittyy mieheen ja puukkoon, jahtaajana voi olla oma mies käsityksineen, vihlovine (=puukko) kommentteineen helposta elämästä kotona.

Tämä uni voi olla tyypillinen uni juuri unennäkijän tilanteelle. Monet nuoret äidit elävät samanlaisessa tilanteessa. Nykyinen kulttuuri antaa merkityksen elämälle vain hyödyllisen, rahaa tuovan työn kautta. Lasten äitinä olemiselle ei anneta riittävästi arvoa ja tukea. Jos mies on tiivisti työelämässä äiti voi kokea olevansa lastensa kanssa sidottu kotiin eli hän kokee olevansa lähes vankilassa. Näihin uniin usein liittyy tunnelma, että ei saa yhteyttä muihin ihmisiin. Se viittaa siihen, että kukaan ei tunnu ymmärtävän sitä hätää, jota nuori äiti nykyisin kokee.

Viimeksi muutettu 28 loka 2014

2 kommenttia

  • Kommentoi linkkiä 30 loka 2014 lähettänyt Roya

    Näin vaikuttavan unen viime keväällä, joka on jäänyt mieleeni vahvasti ja muistelen yhä tuota unta, miettien sen syvällisempää merkitystä.. unessani olin pihani terassilla. Oli talvi ja pihassa oli myös ex-mieheni, joka kuitenkin muistutti täysin erästä ystävääni menneisyydestä, johon en ole ollut yhteydessä.
    Yhtäkkiä kuulin valtaisan linnun liverryksen yläilmoilta ja ihmettelin ääneen, kuinka oli
    mahdollista, että pikkulinnut laulavat ja sirkuttelivat, sekä lentelivät vielä taivaalla, va
    ikka oli sydäntalvi. Samassa, kun seurasin valtaisaa pikkulintuparvea lentelemässä talo
    ni yläpuolella, muuttuivat linnut
    silmänräpäyksessä luonnottoman iso kokoi
    siksi kotkiksi, jotka olivat ylittämässä taloani. Yksi kotkista kiinnitti huomionsa minuun ja lähti syösyyn minua kohti. Sen suuret silmät olivat pureutuneet minuun ja kun se oli kyllin lähellä, kääntyi se takaisin syöksyyn ylöspäin. Se tavoitti muun parven ja siihen heräsin. En ollut lainkaan peloissani tai hätääntynyt. Päinvastoin, olin jokseenkin huojentunut ja levollinen. Jotenkin itse olen jälkikäteen tulkinnut, että kotka edusti jonkunlaista sanomaa tai lupausta, että kaikki tulee kääntymään parhainpäin ja vapaudun kaikista menneisyydestä olleista kahleista ja vaikeuksista. Tämä uneni palaa aina ajatuksiini ja yhä ihmettelen, mitä se oikeasti tahtoi kertoa minulle. Osaisiko joku tulkita untani?

  • Kommentoi linkkiä 30 loka 2014 lähettänyt MaSu

    Kiitos Olavi vastauksesta. Kyllähän tuo osui ja upposi. En olisi kyllä itse tuota tajunut...Elämä pyörii niin kodin ja lasten ympärillä tällä hetkellä. Taidan olla hieman katellinen miehelleni, joka "pääsee" joka aamu lähtemään omiin duuneihin ja toteuttamaan itseään. Tuo eka uni veljen lelukaupasta, veli oli meidän perheen lellikki ja nytkin hänellä menee ainakin ulkoisesti paremmin.

    Ystävätkin ovat jääneet taka-alalle ja niiden harvojen kanssa joita tapaan, puhumme yleensä lapsista ja kotiasioista. siihen varmaan viittaa myös tuo puhelinjuttu, yritän soittaa, mutta en osaa/pysty.

    Lienee aika ottaa aikaa itselle, ettei vallan katkeroidu.Vaikka vielä kotiin jäisinkin, jotain uutta täytyy elämään luoda.

    Kiitos, kiitos :)

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU