15 touko 2018

Lokin kirjoitus

En ole kirjoittanut yhtään blogitekstiä reiluun kuukauteen. Siihen on monta syytä. Olemme tehneet hurjan paljon töitä nyt huhti - toukokuussa ja vapaa-aikani on mennyt pääosin työstä toipumiseen. Teimme huhtikuussa yhden viikon yötöitä ja vuosi vuodelta niistä toipuminen ja päivärytmiin uudelleen pääseminen vaativat aina vain enemmän aikaa. Vapun jälkeen teimme vielä pari yötä ja niistä selvittyäni lupasin itselleni, että yötyöt ovat nyt minun osaltani historiaa. Niin ainakin toivon.

Tänään, äitienpäivän aattona, olen jälleen rakkaimmassa paikassani eli Ranta-Lepolassa. Olemme olleet täällä jo kolme yötä ja olemme vielä pari lisää. Tällä kertaa olemme täällä poikaporukalla, Ronny, Jokeri, Joonatan ja minä. Rakkaani Evelin on ollut tämän viikon parhaan ystävänsä kanssa Barcelonassa, Espanjan auringon alla. Meitäkin on kelit suosineet täällä Ranta-Lepolassa ja jokaisena päivänä elohopea on kiivennyt yli + 20 asteen auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta.

Ronny ja Jokeri ovat Yorkshirenterriereitä, Evelinin pikkupoikia. Minä olen ollut tämän viikon heidän yksinhuoltajanaan. Se ei ole minulle rasite, vaan ilo ja kunnia. Pikkupojista on tullut minulle todella rakkaita viimeisen kahden vuoden aikana, jonka olemme Evelinin kanssa seurustelleet. Ronny ja Jokeri ovat samanlaisia, mutta niin erilaisia. Ronny on kaksi kertaa niin iso, kuin Jokeri. Ronny haluaisi leikkiä aamusta iltaan. Heti ensimmäisenä aamulla hän etsii jonkun lelun suuhunsa ja tulee saman tien haastamaan minut leikkiin mukaan. Ronnylle tulee itku, jos en ehdi leikkimään. Pikkupojat nukkuvat kanssamme samassa sängyssä, niin tälläkin viikolla minun kanssani. Juuri nyt, kun tätä blogia kirjoitan, niin Ronny makaa jaloissani ja Jokeri nukkuu päiväuniaan viereisellä lepotuolilla. Jokeri on pienikokoinen, vain 2,5 kg elopainoltaan, vaikka on jo kolmevuotias urospoika. Ronny täyttää syksyllä jo viisi vuotta. Molemmat ovat uroksia, mutta pärjäävät erinomaisesti keskenään. Minä leikilläni sanon usein, että heillä on nykyaikainen suhde. Jokeri muistuttaa käyttäytymiseltään enemmän kissaa, kuin koiraa. Joka aamu herättyään hän jää noin vartiksi sänkyyn makoilemaan muiden jo noustua. Noustuaan hän sitten venyttelee hyvin kissamaisesti ja ilman kiirettä. Jokerilla on myös hyvin kissamaiset leikit, hiiret ja rotat ovat parhaita pehmoleluja Jokerille. Jokerin elämäntapa on sellainen, joka tekee minusta usein kateellisen. Osasinpa minäkin elää ja olla samalla tavalla?

Kolmas ystävämme täällä on Joonatan, johon otsikossa jo viittasin. Viime vuonna olen useassa blogissani maininnut Joonatanin, tuon harmaalokin, joka jälleen palasi tänä keväänä tänne Ranta-Lepolaan. Oli todella suuri ilo, kun Joonatan palasi tänne talven kestäneeltä matkaltaan. Ehkä hän vietti talven Keski-Euroopassa useiden muiden serkkujensa kanssa? Nyt hän on jälleen täällä ja minä olen onnellinen, kun minulla on monien hyvien ihmisystävieni lisäksi myös monta rakasta ja tärkeää eläinystävää. Ne antavat aina enemmän, kuin ottavat.

Viimeksi muutettu 14 touko 2018
Kuka Minä Olen - Jyrki Hämäläinen

"Kuka Minä Olen"- blogin kirjoittaja Jyrki Hämäläinen avaa ovia suomalaisen miehen, insinöörin ja menestyneen yrittäjän sielunmaisemaan. Jykä käyttää blogitekstien inspiraationa Merja Takamäen Kuka minä olen -kirjaa. Jykä on seikkailija, innostuja ja onnistuja. Hänen positiivinen sekä elämää ja ihmisyyttä kunnioittava elämänasenne huokuu hänen teksteistään. Hän etsii, yllättää ja rikkoo rajoja. Myös blogiteksteissään! – Kirsi –

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Kuka Minä Olen - Jyrki Hämäläinen

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU