05 joulu 2017

Läpi repaleisen marraskuun

Minun seuraava suuri unelmani on, että saan asua talvikaudet marraskuun alusta - helmikuun loppuun jossain sellaisessa maassa, jossa aurinko paistaa jokaisena päivänä. Tänä talvena se ei vielä ole mahdollista, mutta kenties jo vuoden päästä?

Olisi ihana herätä joka aamu uuteen päivään yhdessä auringonsäteiden kanssa. Aamupalan voisi nauttia kaikessa rauhassa terassilla. Päivällä kävisin ulkoilemassa tai pelaamassa kierroksen golfia hyvässä seurassa. Illalla voisin kirjoittaa hyvillä mielin sivun tai kaksi kirjaani tai sitten uuden blogin. Haaveita ja unelmia - Kyllä!

Tämän vuoden marraskuu on jotenkin liian tyypillinen. Aurinko on näyttäytynyt vain muutamana päivänä. Vettä ja räntää on saatu sitten yllin kyllin. Ei ihme, että suurta osaa meistä masentaa. On se sitten kaamosmasennusta tai ihan mitä vaan. Etenkin nämä maanantai aamut ovat haastavia. Nykyään onneksi osaan olla armollinen itselleni. En yritä enää väkisin silmät ristissä raahautua kello kahdeksaan töihin. Itseasiassa tänään nousin ylös vasta kahdeksalta. Nyt yhdeksältä istun yksin tässä blogini äärellä nauttien minttuteestä ja aamusmoothiesta, kynttilät laitoin palamaan jo aiemmin. Menen kyllä tänään töihin, mutta tähtään vasta puolille päivin. Meillä on sovittu yrityksemme pelisäännöissä, että töihin tulemme aamukuuden ja puolenpäivän välissä. Jokainen tekee sitten 6 - 9 tuntia pitkän työpäivän oman tahtonsa mukaan.

Viikonlopun olimme kahdestaan Evelinin kanssa Ranta-Lepolassa. Pikkupojat eli pienet karvakorvamme Ronny ja Jokeri olivat kanssamme. Ronny on ollut flunsassa koko viikon ja Jokerilla on ollut silmätulehdus. Karvakorvatkin sairastavat, kuten me ihmiset. Onneksi molemmat ovat jo tervehtymään päin ja Ronny jaksoi taas leikkiä aamusta iltaan.

Menimme mökillemme perjantai-iltana ja heti ensimmäisenä laitoin tulet takkaan. Seuraavaksi laitoin tulet saunan uuniin. Minulla on sellainen tapa, että joka kerta, kun lähden mökiltämme pois, niin laitan puut ja tuohet valmiiksi tulipesiin ja kannan reilusti puita sisätiloihin. Etenkin pimeässä ja kylmässä on niin mukava mennä mökille, kun vain tulitikut raapaisemalla saa tulet syttymään. Illalla saunoimme sitten pitkän kaavan mukaan nauttien toisistamme ja kiireettömyydestä. Myöhemmin nukahdimme rakasteltuamme sohvalle takkatulen äärelle. Aamuyöllä herättyämme siirryimme sitten vasta makuuhuoneeseemme.

Aamulla keitin rakkaalleni aamukahvin ja tarjoilin sen tapani mukaan hänelle sänkyyn. Loikoilu vierekkäin johti suudelmiin ja rakastelimme toisen kerran, jälleen ilman kiirettä. Evelin jäi raukeana vielä nukkumaan, minä nousin energisenä ylös ja keitin itselleni kannullisen teetä. Kirjoitin varastoon yhden uuden blogin. Vasta puoliltapäivin söimme yhdessä aamiaisen. Sen jälkeen teimme tunnin kävelylenkin kahdestaan, pikkupojat jätimme mökille. Illan suussa loimutin meille lohifileen ja sen nautittuamme nukuin parin tunnin päiväunet. Evelin virkkasi sen ajan uutta päiväpeittoa. Herättyäni lämmitin meille jälleen saunan ja nautimme löylyistä ja toisistamme sekä kiireettömyydestä.

Repaleisen marraskuun voi katkaista ja niin me teimme Evelinin kanssa viime viikonloppuna. Tuo viikonloppu oli meille tavanomainen ja taianomainen. Rakkaus on.

Viimeksi muutettu 30 marras 2017
Kuka Minä Olen - Jyrki Hämäläinen

"Kuka Minä Olen"- blogin kirjoittaja Jyrki Hämäläinen avaa ovia suomalaisen miehen, insinöörin ja menestyneen yrittäjän sielunmaisemaan. Jykä käyttää blogitekstien inspiraationa Merja Takamäen Kuka minä olen -kirjaa. Jykä on seikkailija, innostuja ja onnistuja. Hänen positiivinen sekä elämää ja ihmisyyttä kunnioittava elämänasenne huokuu hänen teksteistään. Hän etsii, yllättää ja rikkoo rajoja. Myös blogiteksteissään! – Kirsi –

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Kuka Minä Olen - Jyrki Hämäläinen

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU