21.04.2019

Kärsitkö ummetuksesta - kokeile tätä vanhaa konstia!

Vatsakivuista kärsittiin muinoikin, ja niiden arveltiin syntyvän muun muassa siksi, että "verenkäynt ei ole hyvä". Vatsavaivoilla oli myös lukuisia erilaisia, vielä nykyisinkin käytettyjä nimiä: vatsanväänteet, vatsatauti, mahastaottaja, mahanpurut, vatsakuume ja kattarit (kovat ja pehmeät eriteltynä).

Vatsa parannettiin syömällä uunin karstaa tai nokea, kuivattua sammalta vanhan talon seinältä, tervaa sekoittettuna kahviin, tervassa paistettua silakkaa, paahdettuja kahvinpapuja tai 33 riidenmarjaa voikakkaran sisällä. Myös erilaiset juomat olivat parantavia: 5 lusikallista bensiiniä, tervaa sekoitettuna kahviin, suolavesi, haavan kuorta keitettynä, koiruohokahvia ja kuminaviinaa.

Jos ei syömisistä tai juomisista ole apua vatsakipuun, voi aina kokeilla muita loitsuja. Jaalassa vatsa parani, kun vainajaa kuljetetulta hiekkatieltä kerättiin hiekkaa ja sitä laitettiin kolme kertaa kauluksesta sisään. Korpilahdella apua sai siitä, kun voiteli harmaan paperin voilla ja sitoi sen villaisella vaatteella mahan ympäri.  

Närästys on yleinen vaiva vielä nykyisinkin, näinä päivinä hoito on helppoa, syöt muutaman pillerin. Ennen vanhaan tarvittiin hieman ronskimpia otteita närästyksen hoitoon. Vaivaan helpotusta toi mm. kun juo vettä kivestä ukonilman jälkeen tai nuolee sellaista kiveä, joka on poutanakin märkä. Myös veitsen pitäminen suussa auttoi. Rukiiin syöminenkin auttoi, kunhan se oli ensimmäinen minkä koko kesällä löysi. Närästys hävisi myös mansikalla, kesän ensimmäinen ahomansikka suuhun vähäksi aikaa, jonka jälkeen mansikka piti laittaa kahden kiven väliin. Kiiltomadon tappaminen kämmenen välissä ja jäännösten nuoleminen auttoi myös, mikäli on sääksmäkeläisiä uskominen. Luontaislääkinnän puolelta suositeltiin juotavaksi koiruoho-, juhannuskukka-, tai sipuliviinaa.

Ripuli on ikävä vaiva, mutta kyllä siihen keinot keksittiin: piti syödä koivunkuorista hienonnettua jauhoa tahi koivun parkkia, joka pureksitaan kiehauttamisen jälkeen. Saarijärvellä piti juoda lepän urvuista keitettyä vettä. Myös mustikoiden sekä poronmaidon sanottiin auttavan ripuliin.

Umpitauti ja kivitauti olivat tiloja, joissa mikään ei tullut ulos. Kysymys lienee siis ummetuksesta sekä myös jonkinmoisen virtsatietulehduksesta. Ummetuksen avuksi oli seuraavia roppeja: voisulaa ja elävät täit Perhon mukaan, Korpiselällä taas vaivaa hoidettiin syöttämällä sairaalle liitua, miesten tuppia ja hämähäkin verkkoa. Varsin monessa kylässä neuvona oli laittaa saippuapaloja peräsuoleen. Virtsatien "tukokseen" lääkkeeksi kävi kastematococtail (kastematoja hierotaan hienoksi veteen), katajanmarjavesi tai apteeksista ostetut "pissatipat". Myös erilaiset uskomukset auttoivat, kun vettä kolme kertaa tuolissa olevan reiän läpi pujottaa ja juottaa sairaalle, niin paranee uskottiin Kuopion maalaiskunnassa. Metsäpirtissä uskottiin, että siänkärsän (kuolleen) läpi juoksutettu maito paransi. Rauduskoivun varpuja ja humalan lehtiä käpyineen kiehautetaan vedessä, niin tauti lähtee Tuusniemeläisten mukaan. Näistä voi vielä nykyäänkin jokainen valita omansa.

Lähteet:
Hako Matti (toim.) Kansanomainen lääkintätietous
Tuovinen Jane, Tietäjistä kuppareihin
Hernesniemi Antti, Jäsenet paikalleen, paha veri pois

Jaa tämä:
toimitus

Kuudesaisti.net toimitus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net