Jyrki Hämäläinen

Jyrki Hämäläinen

"Kuka Minä Olen"- blogin kirjoittaja Jyrki Hämäläinen avaa ovia suomalaisen miehen, insinöörin ja menestyneen yrittäjän sielunmaisemaan. Jykä käyttää blogitekstien inspiraationa Merja Takamäen Kuka minä olen -kirjaa. Jykä on seikkailija, innostuja ja onnistuja. Hänen positiivinen sekä elämää ja ihmisyyttä kunnioittava elämänasenne huokuu hänen teksteistään. Hän etsii, yllättää ja rikkoo rajoja. Myös blogiteksteissään! – Kirsi –

Tänään 23.5. on minun itsenäisyyspäiväni, järjestyksessään nyt kolmas. Nostin hetki sitten Suomen lipun salkoon sen kunniaksi. Kuohuviiniä on jääkaapissa odottamassa ja suklaakakun olen tilannut ja haen sen kohta paikallisesta leipomosta.
Sanotaan, että ihminen on summa niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa hän viettää eniten aikaa.
Ensimmäisenä mieleeni tulee vain yksi asia, olemalla itseni, tasapainoinen itseni. Jälleen olemme suuren tai suurten kysymysten äärellä. Miksi minä tai me olemme täällä, täällä maapallolla, Euroopassa, Suomessa? Mikä on minun elämäni tarkoitus?
Aiemmin kirjoittamassani blogissa olen sivunnut osin tätä aihetta. Siinä käsittelin sitä, mikä on minun elämässäni arvokkainta? Jos muistat, niin päädyin siihen, että minun elämässäni arvokkainta on minun elämäni. Jos ei olisi elämää, niin tuskin muillakaan asioilla olisi kovin paljoa merkitystä?
Minä useimmiten kuuntelen musiikkia samalla, kuin kirjoitan, kuten juuri nyt. Taustalla soi klassinen musiikki. Se on kauneinta musiikkia, mitä minä tiedän. Se herättää paljon tunteita, siinä ei ole lainkaan sanoja, mutta silti musiikin ja säveltäjän tunnetiloihin pääsee helposti käsiksi. Klassista musiikkia minä kuuntelen sydämmelläni.
Ihmisen elämässä on kaksi suurta päivää, se, jona hän syntyy, ja se, jona hänelle selviää, että miksi. Näin luki muutama päivä sitten Positiivareiden Ajatusten Aamiaiskattauksessa. Otsikon ensimmäiseen kysymykseen siis löytyy vastaukseni tuosta virkkeestä. Miksi minä olen täällä, tällä Telluksella, täällä Suomessa - Miksi?
Juutalaisten lepopäivä on lauantai, kristityillä se on sunnuntai. Minä en enää kuuluu mihinkään uskontokuntaan, erosin jo yli 10 vuotta sitten kirkosta. Minä vietän sapattia, se on minulle useimmiten lauantai, kuten juutalaisillakin. Pyrin siihen, että lauantait olisivat ns. pyjamapäiviä.
Uskotko, että on kaksi asiaa, jotka ovat osin ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä olen aiemmin kirjoittanut, mutta silti nämä kaksi asiaa, minä olisin jättänyt luomatta, jos olisin ollut Luoja. Arvaatko mitä ne ovat?
Kenen elämää elän? Voi, kuinka helppoa olisi syyttää muita siitä, kuinka elämäni on ollut välillä haasteellista ja vaikeaa. Aiemmin tiesin jopa sen, miten muiden tulisi elää. Osasin ratkaista muiden ongelmat ja haasteet helposti. Onneksi jo useita vuosia sitten aloin monen ihmisen ja asian sekä myös itseni kohdalla miettiä, että olenkohan minä sittenkään aina oikeassa? Voisinko ehkä olla jopa väärässä – siis minä?
Tänään on 22.6., eilen oli kesäpäivänseisaus. Pessimisti ajattelee, että kesä meni jo, tänään on syksyn ensimmäinen päivä. Optimisti ajattelee, että pikku kesä päättyi eilen ja tänään on Ison kesän ensimmäinen päivä. Realisti ajattelee kesän olevan puolivälissä. Mitä minä ajattelen? Onko lasini puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net