Tiedätkö, mikä on pessimismin perimmäinen syy? https://pixabay.com/fi/muotokuva-synkk%C3%A4-tytt%C3%B6-sininen-1634421/
17.12.2018

Tiedätkö, mikä on pessimismin perimmäinen syy?

Negatiivinen ajattelu syö sekä omaa elämää että ihmissuhteita. Pessimistin keho on koko ajan kuin hälytystilassa ja hän on valmiina seuraavaan katastrofiin. Mikä aiheuttaa meissä pessimismiä ja mitä sille voisi tehdä?

Uhkien huomaaminen on ollut ihmisen evoluutiolle tärkeää. Nykyelämässä uhkakuvat siirtyvät kuitenkin usein omaan arkeen, ja aiheuttavat tyytymättömyyttä, syyttelyä ja turhasta nalkuttamista. Negatiivisesti ajattelevan on vaikea heittäytyä hetkeen ja tunteen vietäväksi. Häntä on usein myös vaikea lähestyä. Tällöin kehä on valmis ja pessimisti jää helposti ilman sitä, mitä eniten tarvitsee: rakkautta ja armoa. Pessimismi uuvuttaa.

Pessimismin takana voi olla useita syitä, kuten opittu avuttomuus ja omaa itseä vahingoittava strategia. Opittu avuttomuus voi syntyä, jos on joutunut pitkään elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa ei ole voinut vaikuttaa omiin asioihin. Lopulta käy niin, että niihin ei edes enää yritä vaikuttaa. Itseä vahingoittava strategia tarkoittaa sitä, että ihminen järjestää itselleen syyn, jolla mahdollinen epäonnistuminen voidaan selittää. Usein tämä syy myös johtaa epäonnistumiseen. Jos negatiivinen ajattelu muuttuu täysin kokonaisvaltaiseksi, puhutaan yleensä jo masennuksesta.

Pessimismiä tutkitaan. Sen syitä on yritetty selvittää monin eri tutkimusmenetelmin. Nyt tutkijat ovat mahdollisesti havainneet aivoista osan, joka tuottaa negatiivisia ajatuksia – ainakin päätöksenteossa. Neuron-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa MIT:n neurotieteilijät havaitsivat eläinkokein, että aivojen häntätumakkeen stimulointi sai eläimet tekemään päätöksiä negatiivisempaan ajatteluun perustuen. Testissä eläimille laitettiin hieman puhallusilmaa kasvoille (negatiivinen tunne) sekä mehua (palkkio) kun heidän lähestymistään ongelmaan tutkittiin.

Kun häntätumaketta oli stimuloitu, eläimet alkoivat aliarvostaa mehua ja alkoivat vältellä ilmaa enemmän. Toisin sanoen ne pitivät tilanteen ennakoituja haittoja pahempina kuin etuja, kun verrataan siihen, jos häntätumaketta ei oltu stimuloitu. Eläimet siis alkoivat käyttäytyä pessimistin tavoin, ja häntätumakkeen stimuloinnin vaikutukset saattoivat kestää aina seuraavaan päivään.

Tutkijoiden mukaan tutkimus voi auttaa ymmärtämään paremmin masennusta ja ahdistusta. Ihmiset, jotka kärsivät masennuksesta, ahdistuksesta tai pakko-oireista, painottavat siis enemmän negatiivisia ajatuksia, jotka vaikuttavat heidän päätöksentekoonsa. Tutkijat yrittävätkin parhaillaan ratkaista sitä, kuinka häntätumake lähettää aivoihin viestejä, jotka säätelevät mielialaa.

Pessimistin olisi tärkeä muistaa, että negatiivisen ajattelun pauloihin joutuminen on itseään ruokkiva kehä. Olisi siis hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja arvioimaan omia ajatuksiaan. Omiin uhkakuviin tulisi suhtautua hyväksyvästi – niitä ei tulisi torjua, vaan hyväksyä niiden aiheuttama tunnekokemus. Olisi hyvä oppia tunnistamaan omat huolensa ja pelkonsa myötätunnolla.

Lähde: https://spiritualityhealth.com/articles/2018/08/22/a-root-cause-of-pessimism-revealed

Jaa tämä:
Johanna R

Johanna R. on puheviestinnän tohtoriopiskelija ja viestinnän moniosaaja. Hän on kirjoittaja, ajattelija, runoilija ja urheilija. Johannan lempiaiheita ovat hyvinvointi, ravitsemus, viestinnän eri osa-alueet ja seksi. Johanna myös rakastaa matkustelua ja hengittää positiivista energiaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net