Leiki sanoilla ja sano konkreettisesti - haiku on japanilainen runo Kohji Asakawa Pixabaystä
06.05.2019

Leiki sanoilla ja sano konkreettisesti - haiku on japanilainen runo

Haiku on japanilaisen runouden muoto, jossa on monia muotosääntöjä, mutta jonka perusteet jokainen voi oppia nopeasti. Haikujen kirjoittaminen on hauskaa, luovaa ja terapeuttista, se antaa meidän leikkiä sanoilla ja tavuilla. Tutustu perusperiaatteisiin ja kokeile itse haikujen kirjoittamista.

Vanhan kirjoitussäännön mukaan hyvä kirjoittaja näyttää, ei kerro. Esimerkiksi henkilökuvauksessa näytetään, kuinka henkilö toimii, eikä kerrota, millainen hän on. Sama pätee haikuun. Haikun tarkoitus on kuvata sitä, mikä aiheuttaa kollektiivisia tunteita. Haiku näyttää, ei kerro.

Kolmen säkeen haiku

Haiku on japanilaisen runouden muoto, jolle on asetettu tarkat määrämitat. Haikuun kuuluu kolme säettä, jotka kirjoitetaan jokainen omalle rivilleen. Ensimmäisen säkeen eli ensimmäisen rivin mitta on tasan viisi tavua, toisen säkeen mitta seitsemän tavua ja viimeisen säkeen mitta tasan viisi tavua. Näin syntyy kolmisäikeinen haiku, jossa on yhteensä seitsemäntoista tavua. Japanilaiset kirjoittavat haikuja yhdelle pystyriville. Länsimaissa on vakiintunut kolmen rivin sääntö. Kun ilmaisu pitää sovittaa tiettyyn tavumäärään, meidän on pakko kirjoittaa luovasti. On etsittävä erilaisia, uusia, määrämittaisia käsitteitä kuvaamaan tunteita herättävää asiaa.  

"Naava portaikossa.
Kukaan ei näe minua nyt
kun kiitollisuus saapuu."
(runorobotti)

Traditionaalisissa haikurunoissa kuvataan monesti luontoa ja vuodenaikaa. Maisemakuvauksen aiheuttamat tunteet kerrotaan maisemaa kuvailemalla. Tyyli on pohdiskeleva, kevyt. Erityisesti tavoitellaan kahta poikkeavaa ajatusta, tapoja esittää uusia ja raikkaita näkökulmia.

Jätä haikun tulkinta lukijalle

Toiset kirjoittamisen ja runouden opettajat opastavat otsikoimaan runot. Japanilaiseen haikuperinteeseen kuuluu jättää otsikko pois. Sen sijaan saamme luottaa siihen, että terävä ja rajattu kuvaus kertoo riittävästi – sitä ei tarvitse enää tiivistää, eikä mitään käsitettä korostaa.

Lyhyen runon otsikoinnissa on muutoinkin se vaara, että runoilija vaikuttaa selittelevältä. Harva lukija pitää siitä, että teksti on tulkittu hänen puolestaan valmiiksi. Jos haluat kirjoittaa puhuttelevia, herkkiä, ilmaisuvoimaisia tai kauniita haikuja, jätä lukijalle yllätyksen ja oivaltamisen mahdollisuus.

Kuvaa konkreettista, älä tunteita

Haikuperinteeseen kuuluu selittelemättömyyden lisäksi se, ettei haikussa kuvata tunteita tai tulkintoja. Tunnesanat eivät kuulu haikuun. Sen sijaan ilmaisussa pitäydytään esittämään konkreettisia, ei-tulkinnanvaraisia asioita. Se tehdään esittämällä kaksi kielikuvaa, jotka yhdistetään omaperäisellä tavalla toisiinsa.

Voimme esimerkiksi kuvata ensimmäisessä osassa tai kuvassa kauniin maiseman. Toiseen kuvaan voimme kirjoittaa kuvan siitä, kuinka tietty eläin kulkee kirjoittajasta katsottuna pois tai tulee häntä kohti. Kuvia saa olla myös useampia, mutta harvoin lyhyeen haikuun kovin monta onnistuneesti yhdistyvää kielellistä kuvausta mahtuu.

Haiku metaforana

Haikuihin kirjoitetaan konkreettisista asioista, joilla halutaan kuitenkin sanoa jotain enemmän. Haikuihin liittyvät merkitykset ovat kollektiivisia tunteita, mutta niitä voi käyttää myös metaforina.

Haikun perinteinen kuvauskohde luonto ja vuodenajat tarjoavat runsaan kielellisen kuvaston mitä moninaisempien ilmiöiden kuvaamiseen. Luonnon kuvastoa ja vuodenaikojen vaihtelua voi vaivatta liittää erilaisten tragedioiden, herkkien romanssien, käännekohtien, arjen, historiallisen tai inhimillisen uudistumisen ja monen muun ihmiselämää kollektiivisesti koskettavan ilmiön kuvaamiseen haikurunoissa.

Mistä ihmiselämää kollektiivisesti koskettavasta sinä haluaisit kirjoittaa? Verkosta löydät hauskan runorobotti-nimisen palvelun, johon syöttämällä kaksi sanaa, saat valmiin haikun.

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net