Kyynelten lähteillä – itkemisen tieto ja henkisyys Copyright: lightpoet / 123RF Stock Photo
29.05.2017

Kyynelten lähteillä – itkemisen tieto ja henkisyys

Me ihmiset olemme tunteellisia olentoja. Kun puhumme meille kivuliaista asioista, purkautuu siinä samalla usein kyyneleitä. Itkeminen on ihmiselle luonnollista, mutta harmittavan usein kyyneleitä seuraa kuitenkin anteeksipyytely; ”Miten minä nyt näin? Anteeksi kun itken tässä”.

Tällaiset anteeksipyytelevät reaktiot kertovat siitä, että kyyneleet koetaan edelleen jollain tavalla sopimattomiksi, noloiksi ja ei-halutuiksi. Nämä ajatukset ovat kuitenkin kaukana totuudesta. Tiedekin on sen todistanut - kunnon itku, ruma ja märkä huutoitku, on hyväksi meille. Älä siis missään nimessä varo leviävää maskaraasi, sillä itkeminen muun muassa rauhoittaa mieltä ja lisää vastustuskykyä.

Kyynelten lähteillä. Kyyneleitä tutkittiin jo 1970-luvulla Minnesotan yliopistossa, kun tohtori William Frey vertasi refleksinomaisten kyynelten (sellaisten, jotka tulevat esimerkiksi sipulia leikatessa) ja tunteellisten kyynelten (sellaisten, joita itketään esimerkiksi elokuvissa) eroja. Tämän kiehtovan tutkimuksen tuloksissa selvisi, että refleksinomaisten kyyneleiden tarkoitus on puhdistaa ja voidella silmiä. Kun silmäsi vuotavat, se on siis yleensä hyvä asia – kyyneleet koittavat korjata silmän mahdollista paikallista vauriota.

Tunteelliset kyyneleet puolestaan auttavat kehoa toipumaan stressaavista tapahtumista poistamalla ylimääräisiä hormoneja ja muita proteiineja elimistöstä. Kun olemme stressaantuneita, elimistöstämme vapautuu adrenokortikotrooppista hormonia – ja tarpeeksi suuren määrän vapautuessa, vapautuu kehoomme myös enemmän kortisolia, kuuluisaa ”stressihormonia”. Tohtori Freyn tutkimuksissa selvisi, että kyyneleet poistavat näitä elimistön stressihormoneja aktiivisesti. Hyvän itkun jälkeen ihmiset siis tuntevat itsensä rauhallisemmaksi ja tyynemmäksi, sillä kyyneleet kirjaimellisesti poistavat stressihormoneja kehostamme. Kyynelten kaava on seuraava: mitä enemmän kyyneleitä = sitä vähemmän adrenetrooppia = vähemmän stressiä.

Itkemisen ilot. Itkeminen voi myös suojella meitä myös sairastumiselta. Kyyneleet sisältävät luonnostaan antibakteerista lysosyymia, joka voi tappaa 95% silmään pääsevistä bakteereista kymmenessä minuutissa. Eli kun silmäsi vuotavat, ne myös puolustautuvat mahdollisia taudinaiheuttajia vastaan. Tunteellisten kyyneleiden itkeminen taas sisältää myös endorfiinin aineosia, jotka vähentävät kipuja ja nostavat mielialaa. Joten itkeminen saa sinut voimaan paremmin vapauttamalla kehomme luonnollista särkylääkettä!

Jo pelkkä itkemisen aiheuttama fyysinen reaktio voi saada meidät voimaan paremmin. Tutkijat ovat teoretisoineet, että itkiessämme tuottamamme rytmiset ja toistuvat liikkeet ja äänet toimivat ikään kuin itseämme rauhoittavana käytöksenä. Kun miettii esimerkiksi lastaan lohduttavaa äitiä, hän keinuttaa, hyssyttää, hytkyttää tai tekee jotain muuta toistavaa liikettä, tai ääntä rauhoittaakseen lasta. Olemme siis jo lapsuudesta tottuneet itkemisen rytmikkyyden rauhoittavaan vaikutukseen – voimme siis surutta jatkaa tätä tapaa myös aikuisena.

Saksalaiset tutkijat puolestaan totesivat, että ihmiset tarjosivat fyysistä kontaktia todennäköisemmin itkevälle, kuin ei itkevälle. Ja fyysisen kontaktin, kuten halauksen tai yksinkertaisen käden kosketuksen on todettu kohottavan mielialaa ja lieventävän stressiä. Itkevä saa siis lohtua, eikä kyyneleet ole missään tapauksessa ei-haluttuja - joten anna mennä.

Kyyneleet, tunteet ja henkisyys. Tunteiden tutkijat ovat esittäneet, että tunteemme ikään kuin yrittävät neuvoa suruja vapautumaan sisältämme, jotta voisimme rentoutua, elpyä ja uudistua. Surullisten kyynelten vapauttaminen on kehon, mielen ja sielun luonnollinen tapa prosessoida menetystä ja elämänmuutoksia. Kukapa ei olisi itkenyt kehnon suhteen päättymistä, vaikka tiedossa olikin, että kyseinen suhde ei ollut hyväksi? Kun kyyneleet tulevat, kannattaakin kysyä itseltään: Mistä asioista olen valmis vapauttamaan? Mikä asia sisälläni on valmiita elpymään? Tämän jälkeen voit antaa näiden asioiden tulla ulos – itkun kanssa.

Psykologit esittivät 1970-luvulla, että kun ihminen liikuttuu kyyneliin, se on ennemminkin merkki toipumisesta ja hyväksymisestä, kuin ahdingon ja stressin jatkumisesta. Kun siis sallit itsesi itkeä, siirryt nopeammin pimahtamisesta unohtamisen tilaan. Joten anna kyynelten juosta ja päästä irti! Itkeminen on antautumista, hyväksymistä ja nöyrtymistä sille, mitä juuri nyt tunnemme. Mikään ei ole terveempää, kuin antaa näiden tunteiden tulla pintaan. Joten älä pidättele, vaan anna kyynelten virrata. Näin tunnet itsesi henkisesti rauhallisemmaksi ja terveemmäksi jälkikäteen – ja samalla luot syvemmän yhteyden itseesi ja ihmisiin ympärilläsi.

Lähteet:

http://www.mindbodygreen.com/0-28238/in-defense-of-tears-the-science-spirituality-behind-a-good-cry.html

Jaa tämä:
Johanna R

Johanna R. on puheviestinnän tohtoriopiskelija ja viestinnän moniosaaja. Hän on kirjoittaja, ajattelija, runoilija ja urheilija. Johannan lempiaiheita ovat hyvinvointi, ravitsemus, viestinnän eri osa-alueet ja seksi. Johanna myös rakastaa matkustelua ja hengittää positiivista energiaa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net