04.04.2016

Kohti parempaa saattohoitoa

Miten saattohoitoa voisi kehittää, ja millainen kokemus saattohoito on potilaan, tämän läheisten ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta? Vastauksia löytyy huhtikuun 8. päivä tarkastettavasta Mirja Sisko Anttosen väitöskirjasta Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa, jossa esitettyihin havaintoihin tämäkin juttu perehtyy.

Tutkimuksessa Anttonen käy läpi parantumatonta syöpää sairastavien, heidän perheenjäsentensä ja hoitohenkilökunnan kokemuksia saattohoidosta. Vaikka työ onkin akateeminen, siinä käsitellyt aiheet ovat sellaisia, että niitä väistämättä tulee kukin ajatelleeksi. Mikä on hyvä kuolema? Miten sitä voi helpottaa?

Tutkimuksen taustalla on myös sairaanhoidon keskittyminen parantamiseen senkin kustannuksella, että se aiheuttaa kärsimystä ja vaikeuttaa niin sanotun hyvän kuoleman mahdollistamista.

Saattohoidon luonne

Suomessa kuolevien hoitoa on alettu pohtia tarkemmin 80-luvulla. Silloin ilmestyi ensimmäinen kuolevien hoitoa käsittelevä ohjeistus. Silloin myös avattiin ensimmäiset saattohoitokodit. Tutkimuksen mukaan suomalaisista 15 000 saa saattohoitoa vuosittain ja heistä 10 000 on syöpäpotilaita.

Kuolevien potilaiden sivuavaa tutkimusta tehtiin Briteissä 60-luvullakin, ja silloin havaittiin että hoidot vietiin toisinaan liian pitkälle – ja kun ne eivät enää auttaneet, potilas saattoi jäädä oman onnensa nojaan. Toisaalta oireet painottuvat edelleen saattohoidossa: siitä puhuttaessa keskitytään usein kipuun ja sen lievittämiseen. Vaikka se onkin tärkeää, on hoidossa muitakin erittäin tärkeitä elementtejä.

Saattohoidolle ei sinänsä ole yksiselitteistä reseptiä, sillä kukin tilanne on yksilöllinen ja paras mahdollinen lähestymistapa liittyy potilaan ja perheen tilanteesta, kokemuksesta ja suhtautumisesta kuolemaan. Tärkeä rooli on myös hoitohenkilökunnan taidoilla.

Sen verran kuitenkin voi summata, että hyvä kuolema usein tarkoittaa sitä, että kuolemaa ei kielletä, eikä myöskään luopumisen vaikeutta. Saattohoitoon vaikuttaa myös se, että nykyään ihmiset joutuvat aikaisempaa harvemmin kasvotusten kuoleman kanssa. Saattohoito saattaa olla perheenjäsenille ensimmäinen konkreettinen kosketus kuolemaan.

Kun kuolema lähestyy

Kuoleman kohtaamiseen vaikuttavat niin itse potilaan tila, kuin hänen perheensä suhtautuminen ja hoitohenkilökunnan suhtautuminen ja ammattitaito. Yksissä perheissä kuolemaan valmistaudutaan hoitamalla käytännön asiat ja kohtaamalla kuoleman vääjäämättömyys. Huumorillakin voi olla tilanteessa sijansa. Parhaimmillaan keskustelua käydään kuolevan potilaan ehdoilla, niin että hän voi halutessaa asiasta puhua – ja halutessaan olla puhumatta.

Kuoleman torjuminen taas tarkoittaa sitä, että asiaa vältellään. Sitä voi tapahtua vuorotellen kuoleman kohtaamisen kanssa, ja silloin asian ohittaminen suo hetken levon raskaan asian miettimisestä tai helpottaa psyykkisen tasapainon ylläpitoa. Vaikeampi tilanne on silloin, jos kuolema pakonomaisesti kielletään potilaan ja/tai tämän perheen toimesta.

Kuoleman torjuminen voi myös vaikeuttaa itse kuoleman hetkeä: perhe ei ole siihen valmistautunut, eikä esimerkiksi jäähyväisiä välttämättä ehditä jättää. Kuoleman läheisyys liittyy myös läheisiin: he tulevat prosessin myötä voimakkaammin tietoisiksi oman elämänsä rajallisuudesta.

Hoitohenkilökunnallekin kuoleman torjuvan potilaan hoitaminen voi olla vaikeaa. Toisaalta taitava henkilökunta osaa myös tukea perhettä ja potilasta, ja kenties voi myös auttaa heitä keskustelemaan asiasta tai ainakin käsittelemään sitä tahoillaan. Hoitohenkilökunta joutuu usein kamppailemaan liian empatian ja tunnekylmyyden välillä, väitöskirjassa kuvaillaan. Mikä hyvänsä tilanne onkaan, on kuolevan saatava saada parasta mahdollista hoitoa hänen omilla ehdoillaan.

Hyvän kuoleman vastakohta on kuolemaan ajautuminen. Silloin hoito on sattumanvaraista, eikä kuolevan kärsimystä lievennetä. Se on huono kokemus sekä perheelle että hoitohenkilökunnalle.

Hyvän kuoleman edellytykset

Hoitohenkilökunta voi kokemukseensa tukeutuen esimerkiksi valmistaa omaiset kohtaamaan läheisen kuoleman havaittuaan sen lähestymiseen viittaavia merkkejä. Potilaalla voi olla viimeisiä toiveita, tai toiveita itse kuoleman hetken suhteen. Toiset haluavat olla yksin, toiset perheen kanssa, jotkut haluavat esimerkiksi kuulla musiikkia.

Hyvän kuoleman edellytyksiin kuuluu paitsi itse kuolevan potilaan kärsimyksen vähentäminen, myös häntä ympäröivien ihmisten voimavarojen vahvistaminen. Kuolevaa hoitavat perheenjäsenet uupuvat usein, sillä he laittavat omat tarpeensa syrjään. Potilaan ponnistelu voi puolestaan lisätä tämän kärsimystä. Kun voimavaroista huolehditaan ja kärsimystä lievitetään mahdollisimman paljon, on kuoleman kohtaamiselle paremmat edellytykset.

Se, onko potilas kotonaan vai sairaalassa, on myös tärkeä kysymys. Toiset haluavat kuolla kotona, toiset taas saattavat kokea olonsa turvallisemmaksi sairaalassa – etenkin jos tilanteen hallitsemattomuus luo pelontunteita. Omaisten taas voi olla vaikea rikkoa lupausta loppuun asti hoitamisesta. Raskas saattohoitoprosessi toisaalta myös helpottaa kuoleman hyväksymistä, niin potilaan kuin perheenkin näkökulmasta.

Tärkeää on myös hoitohenkilökunnan kouluttaminen. Vajavainen koulutus ja huonot kokemukset voivat johtaa henkilökunnan uupumiseen. Myös heille on tärkeää kokemus arvokkaasta työstä, ja esimerkiksi se, että he voivat kuoleman jälkeen vielä lyhyesti keskustella omaisten kanssa. Omaisille puolestaan on tärkeää saada kysyä kysymyksiä ja saada vastauksia.

Siitä huolimatta, että saattohoitokoteja on ollut jo 80-luvulta asti, tutkimuksen keskeisiin johtopäätöksiin kuuluu se, että kuolevien potilaiden ja heidän perheidensä tilanteeseen ei osata riittävällä herkkyydellä suhtautua.

Lähdetiedot: http://tampub.uta.fi/handle/10024/98745

Jaa tämä:
Anna Lehtinen

Anna Lehtinen on kuudesaisti.net sivuston toimitussihteeri. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net