Järjen ja tunteen yhteiskäyttö auttavat henkisyydessä https://pixabay.com/fi/titanik-kaide-auringonlasku-vapaus-2528837/
23.10.2017

Järjen ja tunteen yhteiskäyttö auttavat henkisyydessä

Järki ja tunne on historian saatossa asetettu keinotekoisesti vastakkain. Toiset kuuntelevat - vain ja ainoastaan - järjen ääntä ja tukahduttavat tunteensa, jonka seurauksena ihmisestä tulee helposti "kylmä". Tunnepuoltaan yksinomaan kuuntelevat joutuvat taas helposti mukaan tunnevirtaan, jolloin ihminen on varsinainen "haihahtelija". Jokapäiväisessä elämässä tarvitaan molempia osia, sekä tunteita että järkeä ja niille molemmille on suurta käyttöä myös henkisessä kasvussamme.

Tunteiden ja järjen vastakkaisuus on harhaa ja niiden vastakkain asettelu juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Kautta linjan toiset ovat erottaneet järjen tunteesta ja nostaneet kylmän rationaalisuuden tunteiden yläpuolelle. Elämää ja tunteita on haluttu hallita ja kontrolloida. Stoalaiset ajattelivat, että tunteet ovat virheellisiä arvostelmia, joista täytyy päästä eroon. Platon piti tunteita välttämättömänä pahana, jotka harhauttavat sielun ikuisten totuuksien mietiskelyyn kohoamisen tieltä. Aristoteles on ollut tunnejärjen puolestapuhujana edelläkävijä. Hän ajatteli, että tunteet ovat keskeisiä ihmisen elämässä. Hän uskoi, että kasvatuksen avulla ihminen voi oppia oikeanlaisen tavan tuntea tunteitaan.

Tunteita on analysoitu länsimaissa yli 2000 vuoden ajan. Tunteiden tunnistaminen ja niiden viestin tiedostaminen ovat osa hyviä tunnetaitoja. Hyvä tunnetaito auttaa navigoimaan elämässä. Tunteiden tiedostaminen ja hyväksyminen sellaisinaan on osa henkistä kasvua ja kehitystä. Nykyisin tunteen ja järjen vastakkainasettelu on onneksi ohi. 

Järki ja tunne toimivat yhdessä

Aivotutkimus on osoittanut, että perustunteiden kokeminen liittyy aivojen kehityksellisesti vanhempien rakenteiden toimintaan. Nämä syvät aivorakenteet ovat syntyneet evoluutiossa ennen uloimpien aivojen osien kehittymistä nykyiseen muotoonsa. Kehityksellisyys liittyy myös yksilön kasvuun; lapsen aivoissa syntyvät ensin syvät aivojen rakenteet. Päällimmäinen aivokuori kypsy ja kehittyy myöhemmin, yli 20-vuotiaaksi asti. Järjenkäyttö edellyttää kehityksellisesti uudempia aivojen rakenteita; korteksia eli aivokuorta, erityisesti ohimolohkojen etuosaa.

Antonio Damasio on aivotutkija ja neurologi. Hän havaitsi 1990-luvulla, että tiettyjen aivokuorten osien menetys johtaa tiettyjen tunteiden kokemisen menetykseen. Heiltä puuttuu sisäinen pitämisen tai inhoamisen tunne, mikä tekee päätöksenteosta lähes mahdotonta. Kaikki asiat on valittava järjen ja ajatuksen voimin. Ennen aivokuorten osien menetystä he pystyivät arvioimaan tunneaivojen avulla heti, mikä lukuisista vaihtoehdoista olisi juuri heille paras. Vähitellen ajatus järjen ja tunteen yhteistoiminnasta yleistyi.

Henkisen kasvun ja kehityksen kannalta järjen ja tunteen yhteistyö on lähestulkoon välttämätöntä. Voimme intuitiivisesti tietää ja kokea esimerkiksi Pyhän Hengen kosketuksen, pyhyyden kokemukset ja meditatiivisen levon ja rauhan. Luottamalla sisäiseen vaistoomme, kuudenteen aistiin, osaamme tehdä tunnetasolla ja järjen tasolla viisaita valintoja ja päätöksiä esimerkiksi henkisen harjoituksen suhteen tai päivän kulun suhteen. Tavoitteellinen henkinen toiminta mahdollistuu. Ilman tunteita meillä ei olisi sisäsyntyistä motivaatiota jatkaa hyödyllistä toimintaa.

Järkevyys riippuu tunne-elämästä

Ihmisen järkevyys on riippuvainen tunne-elämän hienovirittyneisyydestä. Tunne-elämän häiriöt ilmenevät muun muassa käytös- ja persoonallisuushäiriöinä tai riippuvuussairauksina. Toisin sanoen epäjärkevinä toimintatapoina, jotka tuhoavat henkisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia sekä sosiaalisia suhteita.

Timo Klemola on tunteista kirjoittanut filosofi. Hänelle tunne on perusta, jonka avulla toimimme maailmassa. Järki täydentää tunteiden tärkeää tehtävää. Mieleemme nousee asioita tunteiden perusteella, ja järki ottaa näihin asioihin kantaa. Henkisessä kasvussa ja tietoisuustaitojen kehittyessä opimme huomaamaan näitä asioita, tunteita ja ajatuksia, ja päästämään niistä irti. Emme takerru mihinkään, emme tavoittele mitään. Ainoastaan huomaamme ja hyväksymme tunteiden ja ajatusten olemassaolon sellaisinaan.

Alan Fogel on psykologian professori, joka on kirjoittanut tietoisuudesta, tunteista, aisteista ja ruumiillisuudesta. Hän puhuu emotionaalisesta ja käsitteellisestä minätietoisuudesta. Tunteet liittyvät ruumiilliseen, emotionaaliseen minätietoisuuteen. Halu kontrolloida elämää ja järjenkäytön korostaminen ovat osa käsitteellistä minätietoisuutta. Henkisen kehityksen ja kasvun kannalta on olennaista elää emotionaalisessa minätietoisuudessa valppaana ja tiedostavana tarkkailijana. Emotionaalinen minätietoisuus merkitsee läsnäoloa nykyhetkessä.

Kirjoitus perustuu Jaana-Mirjam Mustavuoren kirjaan Tunnevirrassa – ymmärrä tunteita. Basam Books 2017.

 

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net