Henkisyyden päiväkirja: Oivalluksia joogaterapiassa http://www.freeimages.com/photo/morning-glory-1-1400415
10.10.2016

Henkisyyden päiväkirja: Oivalluksia joogaterapiassa

Joogaharjoitus arkipäiväistyy. Se tarkoittaa esteitä meditaatiossa onnistumiselle. Utelias, tutkiva tarkkailija vaipuu olemattomiin. Harjoituksen esteeksi muodostuu tietävä asenne: tiedän mitä tehdään, mitä tapahtuu, mistä on kysymys. Ikään kuin sitä ei tarvitsisi kokea ja elää.

Syksyn arkirutiinit ovat käyneet tutuiksi. Kunkin arkipäivän kuljetukset, ruokailut, aikataulut ja ohjelmat hoituvat rutiinilla. Rutiinien pyörittäminen ei vaadi päänsisäistä organisointia. Sorrun elämään automaattiohjauksella.

Rutiininomaisuus ja autopilotilla meno siirtyvät joogailtaan. Tuttu kassi, tutut vaatteet, tuttu aikataulua ja tuttu reitti. Kas noin, en huomannutkaan ajaneeni joogakoululle.

Alkumeditaatiossa asetun paikalleni ja suljen silmäni. Kuuntelen kehoa ja alan tarkkailla hengitystä. Tiedän mitä tämä on, olen tehnyt tätä lukuisia kertoja. Tiedän mitä tulee tapahtumaan. Tiedän mitä pitää kokea. Kas noin, tuttu kireys yläselässä, siellä se on. Hengittelenpä siihen. Ja naps.

Naps. Ajatukset vievät. Mieli astuu näyttämölle, sisäinen tarkkailija on pitkästynyt. Olen palannut alkeisiin. Koko tunti toistuu tällaisista tilanteista; en pysy hengityksessä. Ajatukset vievät. Käyn mielessäni läpi seuraavan päivän ohjelmia, pohdin ystävän kanssa käytyä keskustelua, päätän ryhtyä ostamaan joululahjoja hyvissä ajoin ja ahdistun hetkeksi vaikeassa ihmissuhteessa olevista asioista.

Tunnin jälkeen oivallan, kuinka tärkeää on nähdä jokainen harjoituskerta ainutlaatuisena tapahtumana. En todellakaan tiedä, mitä tulee tapahtumaan. En ole ennustaja. Samassa paikassa aiemmin tehty harjoitus ei toistu aina samanlaisena. Sama asana ei tuota aina samaa., ja sen voi elää aina uudelleen, pyrkien syventämään.

Oivallan lisäksi, millainen olen. Millainen mieleni on. Hennosti orastanut ylpeys ja pitkään jooganneen rutiininomaisuudesta kumpuava tietäminen veivät ansaan. Ylpeys ja tietäminen muodostavat esteitä harjoittamiselle.

Olen uudelleen vanhan opin edessä. Se kasvattaa kärsivällisyyttä, toivon. Alan omaksua uteliasta lapsen mieltä harjoittamisen suhteen. Oman keskeneräisyyden, malttamattomuuden ja mitättömyyden on seurattava mukana jokaiseen harjoitukseen. Tämä todellakin on terapeuttista!

Seuraavalle tunnille suuntaan ensikertalaisen asenteena. Jokainen päivä on erilainen. Jokainen harjoitus on erilainen. Olen keskeneräinen, osaamaton, malttamaton ja kiireeseen sortuva. Ja janosin seuraava harjoituskertaa heti siitä hetkestä lähtien, kun painoin tämänkertaisen tunnin jälkeen joogakoulun oven kiinni.

Jaa tämä:
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net