Neurologisen terveytemme ylläpitämiseen ei riitä ainoastaan ristisanatehtävien ratkominen ja saksanpähkinöiden popsiminen. Uusin tutkimus paljastaa, että aivoille on tärkeää, että käytämme ja treenaamme jalkojamme.
Saatko itsesi kiinni turhasta valittamisesta? Oletko toisinaan hapannaama? Tavaksi muodostuneesta valittamisesta kannattaa yrittää päästä eroon, sillä uusien tutkimuksien mukaan päivittäinen valittaminen vaikuttaa aivoihin ja ruokkii huonotuulisuutta. Tarkastele ajatusmallejasi vaikka et itseäsi valittajaksi mieltäisikään, sillä niissä voi silti olla parannettavaa. Hyvä puoli on se, että aivot ovat joustavat ja vahingon voi siis korjata.
Joe Dispenzan uutuusteoksen kansi on luovuutta inspiroiva. Silti teoksen sanomasta on vaikea innostua ensi istumalta. Miksi pitäisi luoda itsensä uudelleen? Onko tyytymättömyys oletusarvo? Dispenza väittää, ettei kenenkään pitäisi odottaa vastoinkäymisiä alkaakseen muuttaa itseään.
Suolistoamme voi pitää toisina aivoinamme. Se tarkoittaa sitä, että suoliston kunto vaikuttaa laajalti terveyteemme, niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiimme. Lue jutusta, miten aivot vaikuttavat vointiisi – ja miten hoidat suolistosi mahdollisimman hyvään kuntoon.
Hyvinvointikeskustussa korostetaan ulkoisia seikkoja, ja se keskittyy usein myös energisyyteen. Se kertoo meitä ympäröivistä arvoista. Hyvinvointiin satsaamalla pyritään usein tavoittelemaan kaunista ulkokuorta: hehkuvaa ihoa ja nuorekasta ilmettä. Energisyyden arvostaminen liittyy osittain tehokkuuden ja tuottavuuden ihannointiin. Samalla aivoista huolehtiminen jää taka-alalle.
Me kaikki tiedämme, että kiitollisuus on hyvästä. Yksi tosiasia saattaa kuitenkin yllättää sinut: kiitollisuus on myös hyväksi kehollemme ja terveydellemme. Konsepti on hyvin yksinkertainen – terve mieli edistää kehon hyvinvointia.
Useimmat meistä näkevät unia. Joskus myös muistamme asiat,  ja unemme tapahtumat saattavat tuntua hyvinkin todelliselta. Unen maailma on kiehtova ja sitä on tutkittu paljon. Mutta voimmeko me hyötyä unennäöstä ja jopa aivan tietoisesti?
Et ole koskaan liian nuori tai vanha huolehtiaksesi siitä, että aivosi ovat vireessä ja terveet. Siihen ei tarvita kalliita tuotteita tai hoitoja vaan pieniä jokapäiväisiä elämänmuutoksia. Aivojen terveydestä huolehtiminen lisää elinvuosia ja näiden seitsemän vinkin noudattaminen vähentää riskiä sairastua aivoinfarktiin ja muihin neurologisiin sairauksiin.
Neuroterapia on yleisnimitys menetelmille, joilla voidaan vaikuttaa aivojen sähköiseen toimintaan ja siihen, miten aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä. Niin sanotun neuropalautehoidon, eli neurofeedbackin avulla aivot opetetaan toimimaan halutulla tavalla, kuten esimerkiksi keskittymään, rauhoittumaan ja tyyntymään. Mitä neuroterapia on ja millaisiin vaivoihin siitä on apua?
Tartun Rick Hansoniin uutuusteokseen innoissani. Edessä on arvatenkin antoisa matka sisäsyntyisen onnellisuuden neurotieteeseen. Ilahdun huomatessani, että tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen kasvattaminen ja vahvistaminen avataan kansantajuisella tavalla.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net