5 askelta ilon löytämiseen avioeroprosessissa Image by mohamed_hassan on Pixabay
11.03.2019

5 askelta ilon löytämiseen avioeroprosessissa

Kun avioliitto tai pitkä suhde päättyy, siitä seuraa usein henkinen kriisi. Mikäli voimavaroja on, kannattaa kuitenkin pyrkiä etsimään yhteys omaan iloon ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lue alta yksi kokemus avioerosta, josta tuli "onnellinen loppu".

Olen eronnut hiljattain. Periaatteessa minulla oli kaikki mitä elämältä voi toivoa: lääkärinä työskentelevä aviomies, joka käytti työtuntinsa ihmisten eläinten pelastamiseen, hieno talo, upea tytär ja yhteisöni kunnioitus. Mutta todellisuudessa tein sisälläni kuolemaa: en ollut koskaan tuntenut oloani näin yksinäiseksi koko elämäni aikana!

Kun menin naimisiin, tiesin että mieheni työ tulisi vaatimaan häneltä paljon aikaa. Mutta kun oli kulunut muutama vuosi ja näin häntä vain muutaman tunnin viikossa, tiesin että en halunnut tällaista elämää itselleni ja tyttärelleni. Eräänä aamuna, kahvia juodessani ja auringonousua katsellessani - tietenkin yksin - totuus iski koko voimallaan! Olin kuin yksinhuoltaja, jolla on todistus avioliitosta. Tunsin oloni eksyksissä olevaksi: olisinko voinut tehdä jotain toisin? Mutta kaikista kysymyksistäni huolimatta tiesin yhden asian: meillä on aina vaihtoehtoja. Tuona aamuna päätin etsiä itseni uudelleen enkä saattaisi ketään toista ihmistä vastuuseen omasta ilostani ja onnellisuudestani.

Vain muutama vuosi aiemmin minulla oli peukalosääntö: etsisin kokemuksia, jotka saisivat minut hymyilemään. Se toimi aina kun edessäni oli haasteita. Tuona aamuna listasin asiat joita rakastan ja tein yksinkertaisen suunnitelman jonka avulla lisätä niitä arkielämääni.

Pidän esimerkiksi tanssimisesta, lukemisesta, oppimisesta ja kukista. Minulle selvisi, että pidän puutarhanhoidostakin. Kuka olisikana uskonut, että tämä kaupunkilaistyttö nauttisi käsiensä sotkemisesta mullassa. Tuona päivänä annoin itselleni luvan muistaa persoonani kerroksia jotka olivat painuneet unholaan, ja etsiä uusia piirteitä itsestäni. Tämä johti minut päätökseen seurata sydäntäni ja tehdä suuri muutos urallanikin.

Muutama kuukausi myöhemmin olin avioeron keskellä, mutta työskentelin sisäisen iloni ja onnellisuuteni parissa. Vaikka olin keskellä vaikeaa vaihetta, keskityin siunauksiini. Loin joka-aamuisen kiitollisuusrituaalin, liikuntarutiineja, otin tärkeitä askeleita urallani ja nautin läsnäolostani tyttäreni elämässä. En enää keskittynyt enää siihen mitä minulla ei ollut, vaan keskityin tunnistamaan siunauksiani.

Avioliittoni päättyi, sillä arvomme ja prioriteettimme eivät olleet linjassa, mutta tässä prosessisa sain kuitenkin jotain verrattoman arvokasta: paremman version itsestäni! Elän nyt intohimosesti, omat prioriteettini ja arvoni ovat kirkkaammat kuin koskaan, tiedän miten haluan kasvattaa lapseni, olen vapaa olemaan oma itseni ja minulla on pääsy asioihin, jotka ilahduttavat minua ja tekevät elämästäni täyttä. Onnellisilla lopuilla on monenlaisia ilmentymismuotoja! Ja ajattelen, että tämänkin tarinan loppu oli onnellinen.

Jaan alla viisi askelta, jotka otin löytääkseni oman iloni uudelleen:

1. Aloin listata asioita, jotka saavat minut hymyilemään aidosti. Joskus unohdamme mitä rakastamme, koska arkielämä täyttää kaiken ajamme. Kyseessä voivat ollat pienemmät asiat, kuten jäätelön syöminen, tai suuremmat jutut, kuten ulkomaille matkustaminen. Mietin näitä asioita tarkasti ja kirjoitin ylös asiat joista pidän.

2. Muistelini menneitä vuosia ja kokemuksia, jotka saivat minut tuntemaan olevani elossa. Muistelin seikkailuita, joilla on paikka sydämessäni: sateessa tanssiminen, lätäköissä hyppiminen, meressä uiminen vailla huolen häivää. Se saa olon tuntemaan nuoreksi ja virkeäksi, ja unohtamaan sen miettimisen, mitä muut meistä ajattelevat tai puhuvat. Päätin antaa itselleni luvan tuntea oloni vapaaksi!

3. Listasin asiat, joista olen kiitollinen: perhe, terveys, uusi ura, ystävät. Päätin tiedostaa nämä asiat ja muistaa niitä usein. Ei ole lainkaan ihmeellistä, että tiedekin osoittaa että kiitollisuus lisää onnellisuutta ja vähentää masennusta.

4. Laitoin itseni ykköseksi. Monet ihmiset sekoittavat itsensä rakastamisen itsekkyyteen, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Päätin johdonmukaisesti huolehtia itsestäni ja käyttää joka viikko tunnin ajastani jonkin sellaisen tekemiseen tai kokemiseen, mistä nautin. Kokemuksen odottaminen, itse tapahtuma ja siitä seuranneet ajatukset toivat elämääni paljon uutta jännitystä. Se antoi minulle runsaasti positiivista energiaa ja päätin säilyttää tavan.

5. Aloin kirjoittaa päiväkirjaa ajatuksistani, tunteistani ja tekemisistäni. Jossain vaiheessa ajatukseni ja tunteeni olivat ristiriidassa. Se kuului asiaan, olinhan poistumassa mukavuusalueeltani. Olin äitinä päätynyt ajattelemaan, että hauskanpito ei ollut niin tärkeää kuin monet muut asiat. Päiväkirjan pitäminen oli hyvä tapa selvitellä ajatuksia ja tunteita ja rauhoittaa mieltäni.

Eroni oli ohitse ja olimme rakentaneet uuden elämän ja rutiinit tyttäreni kanssa. Eräänä päivänä puutarhassa touhutessamme huomasin, että hän katseli minua hymyillen, ilman mitään erityistä syytä. Kun kysyin häneltä, mistä oli kyse, hän vastasi: "Minusta on ihanaa nähdä sinut noin onnellisena, äiti!"

Lähde: https://www.elephantjournal.com/2018/12/five-steps-to-rediscover-joy-while-divorcing/

Jaa tämä:
Anna Lehtinen

Anna Lehtinen on kuudesaisti.net sivuston toimitussihteeri. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net