Henkisyys
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 10: Rajojen rikkominen
Vetovoiman laki, manifestointi ja oman todellisuuden luominen ovat näkyvästi esillä. Paljon puhutaan ja kirjoitetaan siitä, että sen saat mitä toivot. Mutta osaatko toivoa? Ja ilmestyykö elämääsi enemmän pientä ja keskeneräistä kuin suurta ja upeaa?
Vanhemmuuteen kuuluu opettaminen, ohjaaminen, rajoittaminen ja kannustaminen. Vanhempien tehtävä on viedä kasvava lapsi vähitellen maailmaan ja tutustuttaa hänet erilaisiin asioihin, kuten henkisyyteen. On kuitenkin kiistanalaista, kuinka pienelle lapselle voi opettaa henkisyyttä ja miten.
Maailma on täynnä nimilappuja, mitä joku tai jokin on tai ei ole. Se auttaa ihmismieltä lajittelemaan asioita ja ihmisiä laatikoihin ja huomaamaan eron. Ja erottamaan. Vaikka se ei ole aina selvää, on myös henkinen maailma täynnä nimilappuja.
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 9: kuka haluat olla?
Mitä jos ihmisten välisen rauhan ja harmonian saavuttamiseksi ei tarvittaisi politiikkaa, armeijaa tai yhteiskunnallisia valvontajärjestelmiä? Jos riittäisikin, että ihminen muistaisi ja tiedostaisi muutaman yksinkertaisen eettisen periaatteen? Tätä ajatusta on tutkittu, ja todistettu, että pelkkä muistutus moraalista muuttaa ihmisen käyttäytymistä.
Elämämme on loputon sarja muutoksia, joista osa on mieluisia ja osa - no, sanoisinko varsin vastenmielisiä. Mieluisia muutoksia (henkilöstä riippuen) voi olla esimerkiksi uusi työpaikka tai vauvauutinen. Muutosvastarintaa kohtaamme taas kun eteen tulee repivä avioero tai pitäisi vaikkapa lopettaa tupakointi tai aloittaa laihdutus.
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 8: tietoinen läsnäolo ja onnellisuus
Ihminen on syntynyt tekemään. Silti epäonnistumiset voivat lamaannuttaa. Epäonnistumisen jälkeen tunnemme kipua. Se saa meidät arkailemaan turhaan, emmekä uskalla yrittää uudelleen. Kivun toistumista vältellään. Siksi on tärkeää tuntea itsensä, historiansa ja nähdä omien haavoittuvuusmyyttiensä läpi.
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 7: avarakatseisuus kannattaa
Elät tavallista elämää tavallisessa maailmassa. Sinulla on hyviä aikoja ja huonoja aikoja, kuten kaikilla, mutta et koskaan oikeastaan kyseenalaista sitä. Sellaista elämä vain on. Sitten eräänä päivänä sinusta tuntuu epätavallisen levottomalta, ja päätät hetken mielijohteesta vaeltaa kauas sieltä, missä olet aina asunut, nähdäksesi, mitä maailmasi reunalla on. Ja löydät sieltä muurin.
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 6: Uskalla epäillä
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 5: Yksinkertaisuus on parasta.
Syvän ja tietoisen yhteyden puuttuminen aitoon itseen näkyy pelkona, joka kohdistuu hylkäämiseen, arvostelluksi joutumiseen, hallinnan menettämiseen tai vaikkapa rangaistuksi tulemiseen. Pelon ohjaamana ihminen turvautuu materiaan ja samaistuu aineelliseen olemassaoloon. Yhteydettömyys ilmenee heikkona itsearvostuksena ja uhriutumisena. Tunnemaisemaa ja ajatuksia värittää viha, ei rakkaus.
Näen sitä erittäin usein. Innostusta heräämisestä. Halua tehdä jotain merkityksellistä elämällämme ja usein parannusta. Sitten kaikki hajoaa. Sairaus tai vammat pysäyttävät kasvumme. Perheenjäsenet sekaantuvat tai puuttuvat asiaan. Työpaikka menee. Tämä ajatus tehdä jotain suurta kalvaa kovasti, mutta resursseja ei näytä ilmestyvän.
Mitä on karma? Onko se aina negatiivista? Jos nyt teen näin, niin joudunko kärsimään siitä seuraavassa elämässä? Miksi joillakin näyttää menevän aina niin hyvin, vaikka he eivät sitä ehkä ansaitsisikaan, ja minun pitää kokea kaikenlaista ikävää, vaikka olen aina toiminut kohteliaasti ja oikeudenmukaisesti?
Olemme kaikki kokeneet itseinhoa. Olemme sanoneet itsellemme asioita, kuten ”en ole tarpeeksi hyvä”, tai ”en pysty tekemään mitään oikein” - ja pahimmassa tapauksessa alamme itse uskoa tähän sisäiseen ääneemme. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa, sillä juuri tässä uskossa piilee suuri hengellisyys.
Aikamme on kypsä henkisyydelle ja ihmiskuntana kuljemme vihdoin kohti syvempää ymmärrystä. Mutta miten tuoda henkisyys arkeen? Vastauksia voi hakea niin tieteestä kuin uskonnostakin. Osa 4: Yhteisön merkitys ja paikka
Milloin ja miten se toimii ja miksi se ei joskus toimi? Vetovoimanlain taustalla on tiede ja se on uskomuksenlaki. Uskomuksenlaki hallitsee sitä, mitä luotte elämässänne. Uskomuksenlaissa on liitteenä elämän järjestelyjä, joita suunnittelette ja sovitte itsellenne kasvua varten. Oppitunnit jotka järjestätte itse, täytetään kohtaamalla ja kurinalaisella ponnistelulla.
Kuinka paljon todella haluamme antaa omastamme? Olemmeko oikeasti tyytyväisempiä jakaessamme vai vastaanottaessamme? Tarvitseeko joku todella jotain meiltä? Ei tarvitse, mutta toisten huomioinen ja heille antaminen on tärkeä osa jokaisen tehtävää, ja siksi ympärillämme on loputtomasti mahdollisuuksia sen tekemiseen.
Sivu 5 / 13

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net