06.06.2015

Kysymyksiä henkimaailman mestareille 19.5. - 27.5.

Mestarit, en ymmärrä äitini tarkoitusta omassa ja sisareni elämässä. Vaikka olisimme kuinka rakastaneet häntä, hän oli aina hyvin tuomitseva, negatiivinen ja hyväksikäyttävä.

Ajan kuluessa minusta on tullut passiivinen ja sisarestani aggressiivinen. Ja ajan kuluessa äidistäni on iän myötä kasvamisen sijasta tullut negatiivisempi. Täytyykö meidän pysyä hänen kanssaan velvollisuudesta vai lähteä edes oman rauhamme vuoksi? Onko negatiivisuuden kumuloiminen osa tuollaisten ihmisten oppimista? –J. S., Intia

Vastaus:

Teillä kolmella on ollut yritys oppia monia elämänoppitunteja tässä elämässä. Äitisi tuli maapallolle oppimaan rakkaudesta. Hän ei ole koskaan oppinut sitä eikä ymmärrä, mistä perherakkaudessa on kyse. Hän on aina valinnut negatiiviset ajatukset, mielialat, tunteet ja teot. Hän on tyytyväisempi ollessaan äreä ja masentunut kuin onnellinen ja hän haluaa samaa muille.

Hänellä on ollut myös paljon pelkoja elämässään. Hänellä ei ole itseluottamusta ja siksi hän tuntee turvaa vain ollessaan kontrollissa, mikä on johtanut teidän tyttöjen vastenmieliseen kohteluun.

Sinä ja sisaresi halusitte kokea nämä äitinne havainnollistamat oppitunnit, jotta voisitte käyttää tuota informaatiota tehdäksenne omia valintojanne. Olette kumpikin reagoineet eri tavalla tähän kokemukseen. Sinä olet päättänyt olla reagoimatta äitisi tekoihin ja olet sen sijaan passiivinen etkä asetu vastarintaan. Sisaresi on alkanut reagoida ja käsittelee aggressiivisuutta reaktiona siihen, mitä hän pitää epäreiluna kohteluna.

Äitinne ei aio muuttaa persoonallisuuttaan tässä kohtaa elämäänsä. Jos jotain, niin huomaat, että hän näyttää vielä enemmän tunteensa, on negatiivisempi ja riidanhaluisempi, koska kukaan ei vastusta häntä tai vaadi tilille teoistaan. Teillä ei ole mitään henkistä vastuuta jäädä hänen negatiiviselle vaikutusalueelleen.

Teidän kahden on aika nähdä, millaista elämä voi olla ilman jatkuvaa ristiriitaa. Teidän pitäisi kokeilla vastuussa olemista ainoastaan itsestänne. Kokeile erilaisia reaktioita jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa. Tutki, oletko tyytyväinen omaan käyttäytymiseesi. Jos et ole, muuta sitä tahdollasi. Kun sinun ei tarvitse suojautua äidiltäsi olemalla passiivinen, saatat löytää nautintoa jämäkkyydestä.

Kysymys:

Mestarit, minulla on yksi epäilys. Onko mahdollista, että joku muuttaa omaa seksuaalista suuntautumistaan? Voiko hetero ihminen muuttua homoksi tai toisinpäin? Olen kuullut, ettei voi kontrolloida omaa fyysistä viehätystään, mutta voiko toisaalta joku muuttaa sen? –Vinicius, Brasilia

Vastaus:

Maapallon kaksinaisuus antaa sieluille ihmiskokemuksen, missä on kaikki mahdollisuudet. Kaikilla on vapaus valita, miten he haluavat elää elämäänsä ja mihin suuntiin pyrkiä. Niillä jotka tulevat maapallolle tietyn seksuaalisen suuntautumisen kera ja joilla on syntymäkehonsa vastakkaisen sukupuolen ulkomuoto, on useita vaihtoehtoja. He voivat elää syntymäsukupuolessaan, pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, tehdä sukupuolenvaihdosleikkauksen tai käyttäytyä homoseksuaalisesti.

Kehossa on voimakkaita pitämisen ja ei-pitämisen tunteita, ei ainoastaan seksuaalisissa kohtaamisissa, vaan myös ruuissa ja kaikissa toimissa. Se voi olla niin yksinkertaista kuin viehtymys samaa tai vastakkaista sukupuolta oleviin, tiettyyn kehotyyppiin, kuten hoikka tai lihaksikas, silmienväriin, tyyliin tai mihin tahansa muuhun. Nämä viehätysominaisuudet voivat muuttua ajan kuluessa.

Monilla ihmisillä on useita taipumuksia. Kun ne liittyvät seksuaaliseen suuntautumiseen, nämä ihmiset kokeilevat tavallisesti kumpaakin sukupuolta. Jotkut huomaavat kaipauksensa vaihtelevan ajoittain ja viehättyvänsä ennemminkin yksilöistä kuin tietystä sukupuolesta. Niihin jotka ajattelevat liikaa viehätystä sukupuoleen tai toiseen, vaikuttaa yhteiskunnallinen ajattelu eikä oma sisäinen veto. Ne joihin vaikuttaa toisten tuomitseminen, eivät kunnioita sitä henkistä matkaa, mikä toi heidät maan päälle.

Ihmiset voivat aina sanoa "ei". He voivat muuttaa kiinnostuksiaan ja polkuaan koska tahansa valinnanvapautensa vuoksi. Merkitseekö se, että heidän pitäisi tehdä niin, koska perhe ja ikätoverit käskevät? Sekin on valinnan kohde. Mikään ei ole oikein tai väärin henkisellä matkalla. Koko elämä on oppimista varten. Et voi oppia, jos et kokeile, mikä viehättää sinua. Elämässä ei ole mitään absoluutteja.

Kysymys:

Mestarit, toivuttuani syövästä asetin tavoitteeksi palata hyvinvoivaksi. Viime vuonna olen ollut fysikaalisessa hoidossa hermopinteen ja sitten repeytyneen nivelkierukan vuoksi. Nyt minulla on keuhkokuume. Ihmettelen polkuani hyvinvointiin. Ovatko nämä sairaudet esteitä, jotka olin suunnitellut kohtaavani? Vai ovatko ne tulosta oppimattomista läksyistä? Vai päästääkö kehoni irti entisistä negatiivisista kokemuksista, kun kuvittelen olevani terve ja miltä se tuntuisi? Henkioppaani ovat voimakkaita ja todellisia ja tukevat minua jatkuvasti. Voitteko yhdistyä niihin ja antaa opastusta? –A. J., USA

Vastaus:

Järjestit itsellesi monimutkaisia ja joskus ristiriitaisia elämänoppitunteja. Halusit saada kehon, mikä antaisi erilaisia vaikeuksia ja vaivoja, minkä tuloksena sinun täytyisi käyttää valinnanvapautta, ilmentämistekniikoita ja hyväksyä sisäiset voimasi ja kykysi.

Kun selvität kutakin oppituntia – joiden joukossa on ollut itseluottamukseen, uskoon, hyväksyntään, pettämiseen, masennukseen ja itserakkauteen liittyviä asioita – saatat itsesi seuraavan oppitunnin käyttöön. Ja kuten kaikissa elämän haasteissa, sinua testataan toisinaan uudestaan sen varmistamiseksi, että olet todella oppinut läksyn. Näet harvoin täsmällistä toistumista, vaan jonkin muunnelman teemasta.

Olit suunnitellut kaikki oppitunnit, mutta et sitä, miten ne tapahtuisivat. Vapautat jatkuvasti fyysisestä kehostasi negatiivisuutta ja selvität jäljellä olevia tunnekiinnikkeitä tai -jäämiä. Jatka sotasi käymistä – pienempiä taisteluja ja yhteenottoja on edelleen horisontissa.

Oppaasi ovat aina kanssasi ja hurraavat ponnisteluillesi. Ne ovat innokkaita jatkamaan kanssasi matkalla terveyteen. Kosketuksessa pysyminen niiden kanssa tekee matkasta nautittavampaa ja seurallisempaa.

Muista ja hyväksy, että olet Lähteen osa ja sinulla on Lähteen voimat ja kyvyt. Varusta itsesi tuolla tiedolla ja arsenaalisi on täydellinen.

Kysymys:

Mestarit, olen kamppaillut perfektionismin kanssa koko elämäni. Tunnen, että jos en tee hyvää työtä tai teen monia virheitä jossain, minulla ei ole arvoa ihmisenä. Kaikki kritiikki polttaa ytimeeni saakka. Ja pelkään epäonnistumista ja pilkkaamista yhtä paljon kuin kuolemaa. Miten voitan tämän? –Matt, USA

Vastaus:

Arvostat muiden ihmisten mielipiteitä enemmän kuin omia tunteitasi. Sinut kasvatettiin uskomaan niihin ajatuksiin, joita pelkäät. Erilaisen lopputuloksen näkemiseksi jokapäiväisissä toimissasi, sinun täytyy muuttaa uskomuksiasi niistä. Sinulta puuttuu luottamusta itseesi etkä pysty näkemään, mikä fantastinen ihminen oikeasti olet, joten nojaat toisten mielipiteisiin. Tiedostat vain tarpeen ylittää sen, mikä on inhimillisesti mahdollista, koska joku ajattelee, että niin saattaisi tai pitäisi olla.

Kysyisimme sinulta, mitä täydellisyys on. Onko tyypillisen ihmisen edes mahdollista saavuttaa sitä? Ja keitä ovat ne ihmiset, jotka arvostelevat tämän täydellisyyden, erityisesti jos he eivät pysty saavuttamaan sitä itse? Perfektionismi on harhaa, koska se muuttuu jatkuvasti sen perusteella, kuka arvostelee. Voit nähdä silloin, miten asetat itsellesi mahdottoman tehtävän.

Arvosi ihmisenä tulee siitä, että yrität parhaasi tekemisen asenteella suoriutua siitä, mitä edessäsi on. Kukaan ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä jossain uudessa. Vauvat kaatuvat jatkuvasti yrittäessään kävellä. Juoksijat eivät etene kovin nopeasti, ennen kuin he ovat rakentaneet kestävyyttään. Lukeminen ja matematiikka olivat mahdottomia, ennen kuin opit säännöt. Lakkaa olemasta niin ankara itsellesi.

Ihmiset jotka kritisoivat toisia, tekevät sitä kahdesta syystä: joko auttaakseen toista näkemään asiat eri tavalla tai ollakseen ilkeä ja pahansuopa kateudesta. Asiat joita toiset sanovat sinulle tai sinusta, voivat loukata vain, jos sallit sen. Jos tiedät yrittäväsi parhaasi, niin siinä on kaikki, mihin kykenet, eikä se mitä toiset sanovat, perustu faktaan. Et ole ihmeidentekijä, joten käsitä rajasi, äläkä anna toisten väittää, että pystyt enempään. Ole piittaamatta heidän tarpeettomista kommenteistaan.

Kukaan ei ole ihmismuodossa täydellinen. Silloin kun tunnet epäonnistuneesi, koska et pidä itseäsi täydellisenä, puijaat vain itseäsi. Epäilykset ja pelot ovat merkkejä elämänoppitunneista, joita sinun täytyy työstää.

Kysymys:

Mestarit, kuten tiedätte, olen kamppaillut selviytyäkseni äitini tarpeista. Hyväksyn, että etsin jotakuta kertomaan itselleni, mitä tehdä, ja tiedän, että te ette tee niin. Yritän epätoivoisesti löytää tavan tyydyttää hänen tarpeensa ja kuitenkin elää omaa elämääni. Olen hämmentynyt siitä, miten itsekäs olen ja miten paljon olen hänelle velkaa. Ja yhtenä päivänä häntä ei ole enkä halua silloin katua. Voitteko potkaista minua sanallisesti? Auttakaa minua, kiitos. –Karen, Iso-Britannia

Vastaus:

Aivan kuten äitisi täytyi hyväksyä, että oli välttämätöntä katkaista esiliinan nyörit, silloin kun sinun tarvitsi lähteä omillesi kasvaaksesi ja kypsyäksesi, sinun täytyy arvioida, mikä vastuusi häntä kohtaan on todellisuudessa. Äitisi toiveet ovat jossain määrin hyvin itsekkäitä. Hän estää melkein jatkuvilla avunpyynnöillään sinua elämästä omaa elämääsi.

Tässä elämänsä vaiheessa hän pelkää kuolemaa ja kun olet maisemissa, hän voi kuvitella itsensä nuorena äitinä, jolla on ihaileva tytär. Mikään mitä teet tunnistaessasi todellisen tilanteen, hänen ikänsä ja terveysongelmansa ei ole itsekästä. On monia kertoja, jolloin muut ovat paljon parempaa apua hänelle, kuin sinä voisit koskaan olla.

Kun naisella on vauva, hän laittaa osan elämästään odottamaan muokatakseen tuosta lapsesta vastuullisen aikuisen. Hän on tavallisesti tehnyt kaikkensa saadakseen tuon vauvan. Mikään tyttärenä olemisen yhtälössä ei vaadi vastavuoroista "kannattelua", sitten kun äidistä tulee riippuvainen. Et ole hänelle velkaa siitä lapsesta huolehtimisen vuoksi, mitä hän halusi.

Sen varmistaminen, että hänestä huolehditaan asiaankuuluvasti, ei merkitse, että sinun täytyy olla hoitaja. Elämä mitä elät, on edelleen sinun, ei hänen elämänsä jatke. Yksi elämänoppituntisi on oppia kunnioittamaan omaa matkaasi käyttämällä itserakkautta tekojesi motivoivana tekijänä.

Asetat itsellesi tehtäviä, joiden tekemiseen sinulla on kaikki oikeus, muttei sinulla ole niistä mitään vastuuta. Kaikki kuolevat ja jokainen sielu palaa Kotiin ehdottomaan rakkauteen ja häntä surevat ne ihmiset, jotka jäävät kehoon.

Äitisi ei ole pelkästään edessäsi näkyvä keho – hän on ikuinen sielu, jonka kanssa olet tehnyt sopimuksia ratkaistaksesi juuri sen tilanteen, minkä kohtaat. Tässä pulmatilanteessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia tai tekoja. Ei ole mitään katumista, jos muistat, että tämä oli ryhmäsopimus ja "vatvotte" sitä, kun olette taas yhdessä.

Kysymys:

Mestarit, minulla on jatkuvasti esteitä, kun haluan aloittaa työni. Sairastun flunssaan, kuumeeseen, yskään ja kurkkukipuun ja toipuminen vie kuukausia. Mikä on syynä? Onko nykytyöni sopiva minulle? Koenko koskaan haluamaani menestystä nykytyössäni? Jos tämä työpaikka ei ole sopiva, mitä työuraa voin harkita? Pitäisikö palata konerakennukseen/suunnitteluun? Mitä työtä olen syntynyt tekemään? –Huolestunut, Singapore

Vastaus:

Kehosi, piilotajunnan avustuksella, toteuttaa ajatukset, joita sinulla on työstäsi ja onnellisuudestasi. Se tekee sinusta sairaan, koska sinulla on silloin tekosyy olla tekemättä parastasi ja joskus työtä lainkaan.

Samalla kun toivut näistä "viivyttelysairauksista", vietä aikaa meditoiden. Yhdisty korkeampaan tiedostamattomaan itseesi ja elämäsi jatkamiseksi kysy, mitä kaikessa tässä epäröinnissä tapahtuu. Tiedät olevasi onneton – kysy, mikä on syy.

Vain sinä voit määritellä, mikä tekee sinusta onnellisen. Sinulla on kyky tehdä mitä tahansa, mihin laitat riittävästi energiaa. Lannistut, mitä seuraa laiskuus ja sitten piiloutuminen sairauden taakse. Olet näännyttänyt täysin immuunijärjestelmäsi, koska energiasi on valunut pois taistelussa masennusta, surua ja kukistumisen tunnetta vastaan, joten mikä tahansa ohi kulkeva bakteeri tai virus löytää viihtyisän ja mukavan kodin.

Et pysty koskaan menestymään nykytyössäsi, koska et usko pystyväsi. Tämä sabotoi etenemistäsi. Ei ole mitään yhtä työmuotoa, minkä sielu on suunnitellut tälle maamatkalle. Osa kasvuprosessia on oppia itsestäsi ja kyvyistäsi.

Ota askel taaksepäin kylmästä ja sumeasta mielestäsi ja katso, mikä tuntuu innostavalta ja houkuttelevalta. Älä pelkää sanoa, että nykypolkusi ei palvele sinua ja on aika siirtyä toiseen suuntaan.

Henkimaailman mestareita kanavoinut Toni Ann Winninger (mastersofthespiritworld.com)

19. – 27.5.2015

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Jaa tämä:
toimitus

Kuudesaisti.net toimitus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net