15 kesä 2017

Matka itseeni

Lähden juhannuksena 6 viikoksi Costa Ricaan tekemään vapaaehtoistyötä paikalliseen orpokotiin sekä kouluun. Olen haljeta innosta! Minulla on tunne, että tämä matka tulee olemaan jonkinlainen vedenjakaja elämässäni. Tulen varmasti ajattelemaan ”aikaa ennen matkaa” ja ”aikaa matkan jälkeen”.

Ensisijassa tunnen, että lähden tutkimaan ja löytämään enemmän itseäni. Kutkuttavaa matkassa on nimenomaan se, että lähden aivan yksikseni. Ystävän kanssa matkatessa ei välttämättä avaudu aivan niin paljon ympäristölle ja uusille ihmisille kuin yksin reissatessa. Minulle on tärkeää saada itse päättää menemisistäni ja aikatauluistani, edes näennäisesti (tarkoitan tällä, että tietenkin matkustaessa ja työskennellässä on myös toisten tekemät aikataulut). Haluan tehdä asioita, koska itse haluan tehdä niitä, en koska joku sanoo minulle, että minun on tehtävä niin. Motivaation on lähdettävä minusta itsestäni. Kunhan minulle selitetään syy asioiden tekoon voin motivoida itse itseni. Uskon, että tämä olisi ihanteellisin johtamistapa niin työpaikassa kuin perheen sisälläkin.

Kun tajusin, että voin lähteä minne tahansa keneltäkään lupaa kysymättä, valtasi minut suuri voiman tunne. Käytännön asiat ovat järjesteltävissä. Minun tulee vain tehdä itselleni selväksi, mikä on minulle elämässäni tärkeää. Mitä arvostan ja millaisista kokemuksista kehityn? Säästöni hupenevat reissuun, mutta sen jälkeen säästän uudestaan. Tämä reissu antaa minulle paljon enemmän kuin rahassa voi ikinä mitata. Olen tätä mieltä yleisestikin matkustelusta. Matkustelu tuntuu kuin laittaisi rahaa pankkiin, omaan pankkiin nimeltä Minä Itse. Voin nostaa tästä pankista sitten tilanteen mukaan itseluottamusta ja itsekunnioitusta tai tarpeen vaatiessa nöyryyttä ja kiitollisuutta. Nämä ovat asioita ja piirteitä, joita ei todellakaan voi ostaa tai nostaa tililtä, jos niiden kanssa ei ole tehnyt töitä. Tarkoitan, että nämä asiat eivät tule ilmaiseksi kenellekään. On nostettava hihat ylös ja tartuttava toimeen oman terveen minä-kuvan rakentamiseksi.

Terve minä-kuva voi rakentua tietenkin myös ilman matkustelua. Koen, että sosiaaliset tilanteet kehittävät ihmisen persoonaa (ja sielua myös) upealla tavalla. Totta kai persoona ja sielu kehittyvät myös esimerkiksi vetäytymällä luostarin hiljaisuuteen. Tuolloin sieluaspektin ja jumalyhteyden kehittäminen ovat pääosassa, mutta samalla toki oma persoonakin pääsee muokkautumaan. Näiden kahden ääripään välistä löytyy koko elämänkirjo. Oman tunteen ja sydämen seuraaminen (yllätys yllätys) ohjaa sinut paikkaan, joka tuo oppia sinulle parhaalla mahdollisella tavalla juuri käsillä olevaan hetkeen. Itselläni on menossa vaihe, jossa heittäytymällä ihmiskontakteihin saan mielestäni parasta oppia itsestäni ja elämästä yleensä. Toistaalta persoonani on sellainen, että tämä vaihe saattaa kestää läpi koko tämän elämäni.

Vaikka minulla onkin eläväinen persoona, olen myös oppinut vetäytymään itseeni. Tämä liittyy kasvaneeseen erottelukykyyn: on hetkiä jolloin minun kuuluu vetäytyä pois ihmisten luota ja kerätä vain omaa voimaa. Tuolloin en räiski energiaani ympärilleni holtittomasti, vaan maltilla pidän energiani itselläni. Kyllä, minulla on sellaisiakin hetkiä, uskokaa pois. Minun on täytynyt vaan oppia oman energiani kontrollointia ehkä hieman kantapään kautta. Ja oppiminen sen kuin jatkuu.

Haluan kertoa vielä mistä ja miten sain idean Costa Ricasta. Olin Anun enkelikurssilla Kauailla Havajilla keväällä 2013. Meditaatiossa enkeli tuli luokseni ja toi tietoisuuteeni Costa Rican sekä lapset. Kirjoitin mediaation ylös ja olin hieman ymmälläni Costa Ricasta. En ollut varma oliko kyseessä maa, kaupunki, kahvimerkki vai mikä. Kurssilaisten kanssa asiaa pohtiessamme päädyin, että kyseessä on maa. Jäin mutustelemaan asiaa. Ystäväni teki enkelihoidon minulle vuosi myöhemmin Suomessa ja sama asia nousi jälleen esiin: olin lasten kanssa Costa Ricassa. Asian toistuminen tuntui hassulta: miten ihmeessä minä päätyisin jonnekin Costa Ricaan ja miten lapset kuuluisivat kuvaan mukaan? Elämäntilanteeni muuttui parissa vuodessa ja muistin enkelin viestin. Aloin itse aktiivisesti miettiä Costa Ricaa ja mahdollisuutta lähteä sinne. Ja kas kummaa, heti ensimmäisenä iltana googletellessani kuvia Costa Ricasta eteeni pompsahti vapaaehtoistyömainos. Tiesin heti, että tämä se nyt on! En jutellut kenenkään kanssa enkä kysellyt keneltäkään yhtään sen enempää vaan ilmoittauduin heti matkalle. Palaset loksahtivat heti kohdilleen sydämessäni. En kaivannut selittelyjä tai vakuutteluja muilta. Saan kiittää tulevasta matkastani täysin enkeleitä; he valmistelivat minua lempeästi neljä vuotta tälle matkalle. Haluan kiittää myös maanpäällisiä enkeleitäni (mm. Anu, Tiina, Elina), jotka ovat olleet tärkeitä matkan alullepanijoita ja tukijoitani.

Christiel-enkelin kanavointi 2.6.2017

 "Sinussa on ääretön voima, tieto ja valo. Sinun kuuluu levittää tätä valoa ympärillesi. Tiedon ja valon panttaamisen aika on ollutta ja mennyttä. Värähtelet kirkkaana ja elinvoimaisena, tunnetko sen? Pyydä enkeleitäsi puhdistamaan sinut päivittäin. Nosta omaa värähtelyäsi päivittäin. Tee omaa värähtelyäsi nostattavia asioista päivittäin, ajattele positiivisia asioita päivittäin. Lähde matkalle itseesi päivittäin. Joka hetki voit aloittaa matkan itseesi. Voit pysähtyä, jos siltä tuntuu ja jatkaa matkaasi, kun siltä tuntuu. Sinua kannustetaan lähtemään matkalle itseesi. Sinulla on suuret apujoukot ympärilläsi valmistelemassa sinua matkalle. Olet jo astunut tälle matkalle, huomaathan sen? Olet sisimmässäsi jo tehnyt päätöksen, jota päivätajuntasi ja mielesi ei vielä halua sulattaa tai hyväksyä. Mutta pyörät ovat jo käynnistyneet. Muutoksen pyörät pyörivät jo. Sinun tehtäväsi on valmistella myös mielesi mukaan tähän muutokseen. Valmista kehosi muutokseen. Sydämesi on jo valmis. Sydämesi vie sinut kohti tilaa ja paikkaa, jossa sinun kuuluu loistaa kirkkaana omaa valoasi. Sydämesi on valmis.”

Jaahas, uusi enkeli. Kiitos hänelle luoksetulostaan. Kaunis hohtavan valkoinen ilmestys, mukana sekä kultaa että hopeaa. Katsotaan kauan hän on mukana elämässäni, Aur-enkelini on visusti vieressäni myös. Viesti tuli vahvana ja selkeänä Christieliltä. Kiitos kiitos kiitos hänelle.

Tavoitteeni on kirjoittaa Costa Rican -matkastani omilla Selestial-sivuillani viikoittain. Haluan, että sinäkin pääset halutessasi mukaan matkalleni lukijana. Olet valmis myös omaan sisäiseen matkaasi. Matkustellaan yhdessä ja erikseen, fyysisesti ja henkisesti, avaudutaan ja sulkeudutaan. Yksinkertaisimmillaan hengitetään elämää sisäämme ja puhalletaan rakkautta ulos. Enkelit ovat tukenamme, aina.

Lempeää matkantekoa sinulle kuudesaisti.net sivuston lukija!

Rakkaudella,

Tanja Kettumäki

ALH enkelihoitaja, -kouluttaja

www.selestial.fi

Viimeksi muutettu 05 kesä 2017
Elämää ja enkeleitä - Tanja Kettumäki

Elämää ja enkeleitä blogin takana on lahtelainen ALH enkelihoitaja ja -kouluttaja, regressiohoitaja, perinteisen lääketieteen akupuktuurihoitaja ja muusikko Tanja Kettumäki. Blogissaan hän kirjoittaa kokemuksistaan ja elämästään enkeleiden kanssa.

Selestial.fi

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Elämää ja enkeleitä - Tanja Kettumäki

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU