Sydäninsinööri Petri Huitti

Sydäninsinööri Petri Huitti

Sydäninsinööri blogin kirjoittaja Petri Huitti on henkisen hyvinvoinnin ja kasvun, työhyvinvoinnin, tietoisen läsnäolon ja heartfulnessin valmentaja, ohjaaja, kirjailija ja juutuubittaja (+ Teollisuuden toimitusketjujen hallinnan ja kehittämisen ammattilainen, tuotantotalouden DI)".

Kevyt kuin kukka, kevyt kuin tuulahdus keväinen, kevyt kuin uni, kevyt kuin ajatus, tunteen pölähdys, aavistus, kevyt kuin vaivainen ruohonkorsi, keijukaisen henkäys, kevyt kuin voikukan itiö lentäessään, kevyt kuin vaiva josta et tiedä, voisitko olla näin?

Niin, kun ymmärrämme, että olemme keveitä, koemme sen, ei meihin raskaudet taitu, tartu sillä tavalla kuin muuten, kuin uidessamme mielemme raskaissa merissä, kokien kaikki raskaudet totena, vaivana, kipuna, sairautena, pahoinvointia, kun koemme että olemme yhtä kuin nuo kokemuksemme, voisitko kokea toisin, oivaltaa ettet ole nuo, nuo vaivat, kivut, pahoinvoinnit, et ole koskaan ollut, et tule koskaan olemaankaan, näin vain voit kääntää ajatustesi suuntaa, eikö niin?

Niin, voisitko olla?

Voisitko olla rakas, äärimmäisen rakas, itsellesi, itsellesi vain?

Muuta ei tarvita, vain tuo.

Niin, voisitko sinä, hyvä sinä, olla Kuudes, Kuudes itsessäsi?

Niin, voisitko ajatella sellaista, että sinulla sellainen Kuudes Aisti on, itsessäsi, ja se sinä olet, se vain, et muuta, voisitko ajatella näin?

Niin, voisitko olla, armas itsellesi, antaa itsellesi edes hiukan armoa?

Edes pikkiriikkisen?

Ettet itseäsi kaikesta soimasi, aivan kaikesta, koetko niin tekeväsi nyt?

Jos olet vapaa tästä, tästä teosta itseäsi kohtaan, kiitän ja kumarran, kunnioitan sinua, olet ihana, itsellesi.

Juuri niin pitääkin.

Ja jos, jos olet hieman liian ankara itsellesi, vaativa, ehdoton, voithan ajatella toisinkin, koska vain tahdot, avata sitä ajatusta, mahdollisuutta, että oletkin maailman ihanin, täydellisin, tavallisin, mahtavin tyyppi, persoona, henkiolento, mitä maa päällään kantaa, eikö niin, taivas?

Voisitko olla vanua?

29 marras 2017

Niin, voisitko olla vanua, sellaista pehmeää, valkoista, puhdistavaa, itsessäsi, sydämessäsi, voisitko?

Niin vain voit olla, kun niin tahdot, ei sitä mikään kaada, mikään tuhoa lopulta, vanua, se vain elää, muuntuu, transformoituu, jos pakko on, ollakseen toinen, taasen.

Se hyväilee, hellii, pitää huolta, rakastaa, ikäänkuin, siltähän se vanu tuntuukin, eikö niin, lapsetkin siitä tykkäävät, eikö vain, kunhan ei vain korviin sitä työnnä?

Näin vain voimme ajatella, että olemme jotakin pehmeää, ääretöntä, ikuista itsessämme, aina olemme olleet, aina tulemme olemaan, kuten tuo vanupuikko kädessäni vaikkapa. Ja mikä huuto siitä syntyykään jos vanu tai vanupuikot kotoa loppuvat, elintärkeät kapistukset, eikö totta?

Voisitko olla vapaa?

24 marras 2017

Niin, voisitko olla vapaa, juuri nyt, tässä hetkessä, kaikesta, aivan kaikesta?

Jätä kaikki taaksesi, ja olet, se, se sinä olet, itsessäsi.

Sinä vain, se vain, olet, olet vain.

Näin voit ajatella, ettei ole mitään, ei ketään, joka sinua vahingoittaisi, sinua ohjaisi, sinä vain, itsessäsi, vapaudessasi.

Niin, voisitko olla itsesi, tässä hetkessä, itsessäsi, voisitko?

Niin, voisitko todella?

Kuka olet, kuka koet olevasi, syvimmässä olemuksessasi, kuka, todella?

Voitko ajatella, että olet ikuinen olento, sielu vailla ruumista, henki vailla materiaa, olet vain, yhtaikaa, kaikkialla, aivan kaikkialla, kaikissa ajoissa läsnä, näin vain?

Mitä hätää sinulla on, jos tätä olet, tämä olet, ytimessäsi?

Niin, voisitko ajatella, että olet olemassa, sinä, sinä itse, iankaikkisesti, aina vain, voisitko ajatella näin hurjasti, kokea näin hurjasti, mielettömästi itsessäsi?

Voisitko?

Niin, voisitko tai et, siitä on kyse, mitä katsot, mille avaudut, mille et, mille päätät, asetat päätöksesi, valintasi, mihin katsot, miten, miten näet, koet asioita, kaikkea lopulta, eikö niin?

Sillä luot maailmasi, kaiken siinä, lopulta, ei ole muuta, jos näin voi ajatella?

Niin, voitko hetken ajatella, sitä pientä mahdollisuutta, että olet mieletön itsessäsi, täysin mieletön, tietoisuudessasi?

Mitä tuo tarkoittaisi, jos hylkäisit kaiken vanhan, olisit vain, läsnäolossasi, rauhassasi, ytimessäsi, siinä vain, tietoisuudessasi joka on tyhjä, ja samalla täysi, kaikenkattavan täysi, samanaikaisesti ikäänkuin?

Miltä tuo tuntuisi, vanhaan mieleen verrattuna, joka ohjaa meitä kaiken aikaa, ahdistaa, vääntää meitä mutkalle, tuo meille pahaa oloa, rajoittavia uskomuksia, pelkoja, kaikenlaisia tunteita kavaliakin, miltä tuntuisi olla ilman, vailla tuota sekamelskaa, harhaista rakennelmaa, kokonaisuudessaan?

Kuvittele nyt tuo tunne, kokemus sydämessäsi jos voit, tunne se, koe se, nyt, juuri nyt, mitä sinulle avautuu sinä?

Kuinka voit?

13 marras 2017

Voisitko ajatella, että tämän kysyminen itseltäsi, tämän yksinkertaisen kysymyksen, "Kuinka voit?", avaisi sinulle äärettömyyksiä, himalajojakin, kaikkeutta?

Helvettejäkin kyllä, kyyneleet saattaisivat valua, suru tulla puseroon, mutta tuon jälkeen, kun nuo surut, pelot, ahdistukset olet kohdannut, niistä päästänyt irti, vapautunut, tuon jälkeen on taivaan paikka, vuoro tulla elämääsi, näin vain.

Sillä näin on aikasi avautua, itsellesi, jos tahdot tehdä niin, tässä hetkessä.

Huomaa, että tässä hetkessä, muussa hetkessä et voi sitä tehdä, et koskaan, vain tässä nyt-hetkessä.

Nyt joko teet sen, tai et tee, kumpi on valintasi?

Sivu 1 / 3
Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU