Elämää ja enkeleitä - Tanja Kettumäki

Elämää ja enkeleitä - Tanja Kettumäki

Elämää ja enkeleitä blogin takana on lahtelainen ALH enkelihoitaja ja -kouluttaja, regressiohoitaja, perinteisen lääketieteen akupuktuurihoitaja ja muusikko Tanja Kettumäki. Blogissaan hän kirjoittaa kokemuksistaan ja elämästään enkeleiden kanssa.

Selestial.fi

Sallithan

15 joulu 2015

Vieressä olevien ihmisten elämästä on helppo huomata, milloin nämä yrittävät pakottaa asioita tapahtumaan. Toisten ihmisten halutaan käyttäytyvän ja kommunikoivan tietyllä tavalla. Tilanteiden halutaan menevän tietyllä tavalla, tietysti sellaisella, joka itselle sopii parhaiten. Tämä on kontrollointia, niin oman elämän kuin toisten ihmistenkin.

Irti ylpeydestä

10 marras 2015
Ihanan ihmeelliset ihmissuhteet. Tasapainoilen tällä hetkellä tunteitteni kanssa kokeako kopeasti muutosvastarintaa vai toivottaako nöyränä tervetulleeksi uudet toiminta- ja ajattelumallit. On niin helppoa ja mukavaa pitää kiinni totutuista käytänteistään ja ajatuksistaan. Samalla vanhassa pysyminen tukee mielestäni ajatusta, että muiden on hyväksyttävä minut tällaisena kuin olen. Ilman mitään "mukinoita". Loukkaannun jopa, jos joku huomauttaa, että voisin tehdä tuon asian toisin tai erilailla.
Ihmismielemme on taitava keksimään mitä omituisimpia pelkoja. Kun pääset jostain pelosta irti, saatat huomata, että oletkin jo kehittänyt jonkin uuden pelon. Tästä ei pidä olla huolissaan. Älkäämme pelätkö pelkojamme. Minulle tulee sellainen tunne, että pelot itseasiassa ohjaavat meitä oikeaan suuntaan, ne saavat meidät todenteolla miettimään valintojamme. Ehkä pelko nostaa meissä harkintaa ja saa meidät puntaroimaan eri vaihtoehtoja. Uskon, että pelko palvelee lopulta Rakkautta.
Elämä ja enkelit ovat tuoneet eteeni ihmisiä, joiden kautta olen päässyt peilaamaan omia uskomuksiani ja maailmankuvaani. Jälleen. Kylläpä onkin jännittävä huomata, miten helposti oma ärsyyntyminen pääsee yllättämään! Jos haluaa saada minut ärsyyntymään, vaaditaan siihen muutama sana tai lause tyyliin: "Tämä on ainut asia, joka sinun tulee tietää elämästä!". Tai: "Elämäntehtäväsi ei mitenkään voi olla toisten auttaminen!". Tai: "Kun kerran olet syntynyt tiistaina, ainoa mahdollisuutesi saada avioliittosi kestämään, on mennä naimisiin tiistaina syntyneen kanssa!". Kyllä, nämä ovat lauseita oikeasta elämästä.

Oven avaajat

25 elo 2015

Olen tullut viime aikoina tietoiseksi "oven avaajista". Termi nousee mieleeni, kun ajattelen ihmisiä elämässäni, jotka ovat olleet hetken siinä ja jatkaneet matkaansa oven avattuaan. Saatteko kiinni ajatuksestani? Muita nimikkeitä heille voisivat olla suunnannäyttäjä ja opastaja.

Pääsin osallistumaan aivan mahtavalle kiinalaisen lääketieteen kurssille kesäkuun alussa. Israelilainen lääkäri ja tutkija Yair Maimon piti mieltä avaavan kurssin hoitamisesta ja siitä, miten länsimaisen ja kiinalaisen lääketieteen tulisi lyödä hynttyyt yhteen ja yhdistää voimat; molemmilla tahoilla on omat vahvuutensa ja mikään keino ei ole asiakkaalta pois. Valitsen uskoa siihen, että jokainen hoitaja ja lääkäri tekee työtään auttaakseen asiakasta parantumaan.

Kesäloma on täällä! Ainakin omalla kohdallani alkoi opettajien pitkähkö kesäloma. Tunsin tarvetta puhdistautumiseen, niin fyysisen kehoni kuin energiakehoni tasolla. Niinpä aloitin elämäni toisen paaston. Ajankohta on aivan täydellinen. Ansiotyön loputtua paasto ohjaa siirtymisen lomakauteen luonnollisesti. Jälleen koen samanlaista sisäänpäinkääntymistä ja irrottautumista turhanpäiväisistä asioista kuin ensimmäiselläkin kerralla vuosi sitten keväällä.

Vapaa virtaus

26 touko 2015

”Meidän täytyy olla valmiita luopumaan siitä elämästä, jonka suunnittelimme, jotta saisimme elämän, joka odottaa meitä.” - Joseph Cambell
Niinpä niin. Oma tahto ja omat suunnitelmat. Ihmisen mieli haluaa koko ajan tietää missä mennään ja minne mennään. Voiko meitä syyttää siitä? Elämän kontrollointi tai sen yrittäminen on jollain lailla iskostettu ihmiseen.

Enkelit toteuttavat henkisiä lakeja auttaessaan meitä: pyytäessämme. Pitäisikö meidän ihmistenkin toteuttaa samaa lakia? Tunnistan itsessäni suunnattoman halun auttaa. Tunnistan myös tilanteita menneisyydestäni, joista näin jälkikäteen tarkasteltuna huomaan ajattelevani, että ehkä olisi ollut parempi olla auttamatta. On haasteellista nähdä vierestä ihmisen takeltelevan ja kompastelevan elämässään. Niin helposti sitä jakaa oman mielipiteensä ja elämänohjeensa toiselle ihmiselle, jonka elämässä on pieniä tai suuria monttuja. Tuntuu hyvältä tehdän toisen puolesta hänen elämästään minun näkökannalta katsottuna helpompaa ja parempaa.

Pintaliitoa?

16 maalis 2015

Mistä olen oppinut ajatuksen, että vain sisällöllä on väliä? Sitä ei mielestäni korostettu millään lailla lapsuuden kodissani. Tai en muista, että se olisi tullut ilmi keskusteluissamme perheen kesken. Tietysti tuollaiset mallit imetään ensisijaisesti sanattomasta viestinnästä ja alitajuisesti. Olen joka tapauksessa omaksunut ajatuksen siitä, että ulkoiseen pintaan huomion kiinnittäminen on jopa pinnallista, jotenkin turhamaista. En meikkaa päivittäin. Enkä aina jaksa kiinnittää hiuksiinikaan huomiota. Muistan myös ajan, jolloin en jaksanut panostaa vaatteisiini ollenkaan. Mieleeni on jäänyt muun muassa se, että kuljin yhden talven kumisaappaissa, jotka olivat kylmät, mutta liukkaat.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU