Airi Vesivalo

Rakensin lintulaudan. Sahasin, naulasin, liimasin ja sain kasattua linnuille suojaisan ruokailupaikan. Katon peitin vielä jäkälällä niin ettei vaikutelma olisi liian keinotekoinen. Kiinnitin pienen mökkini keittiön ikkunaan siten että näkisin kaikki vierailijat pöydän ääressä istuessani. Yksi talipallo löytyi ensihätään ja sitten vain odottamaan.

Rakas päiväkirja…näin minä aloitin ja luulin että niin täytyikin aloittaa. Päiväkirja on punakantinen ja siinä on kannessa luukku johon voi asettaa valokuvan. Kullanvärinen lukko sulkisi salaisuuteni. Elettiin vuotta 1967 jolloin olen kahdeksanvuotias.

09 syys 2016

Luopumista

Sade ryöppyää vesikouruista vaahdoten ja pihaa koristelevat keltaiset lehdet. Pihlajanmarjat nuokkuvat oranssinpunaisina ruokailijoita odottaen. Syksy on alkanut. Kun haikeat syyslaulut kouluvuosilta palaavat mieleen lintuparvien kokoontumista seuraillen, huomaan ihmetteleväni tunnetilaani. Tunnenko oikeasti haikeutta valon vähetessä ja kesäisten päivien muuttuessa muistoiksi?

Kaunis kesäinen ilta. Järvi on tyyni. Satunnaisen veneen nostattamat pehmeät aallot keinuvat rantakiviä vasten hajottaen kelluvan siitepölylautan pieniksi pirstaleiksi. Veden tuoksu, aaltojen ääni yhdistettynä kostean rannan kasvillisuudesta nousevaan kesätuoksujen kirjoon. Yhtäkkiä minä tunnen ja muistan. Siirryn ajassa yli viisikymmentävuotta taaksepäin. Hetken piipahdan ajassa jota ei enää ole, muistan tytön rannalla.

04 touko 2016

Ystävyydestä

Ystävä. Sieluntoveri. Ihminen, johon voimme tukeutua vaikeina aikoina ja joka saa myös meidän tukemme sitä tarvitessaan. Hän on mukana elämämme iloissa ja suruissa.

Mielenkiintoni on viime aikoina etsiytynyt yhä enemmän itselleni uudelle alueelle; olen löytänyt visuaalisen runouden. Aluksi luulin että kyse on tämänhetkisestä trendistä, mutta yllätyksekseni visuaaliseksi runoilijaksi luetaan henkilö joka syntyi jo 1500-luvun lopulla.

08 maalis 2016

Kuka sinä olet?

Kirjoittajaryhmässä tehty peiliharjoitus on jäänyt askarruttamaan mieltäni. Harjoituksessa ryhmäläiset seisovat piirissä ja pitelevät peiliä vierustoverilleen siten että tämä voi katsella itseään kaikessa rauhassa ja miettiä näkemäänsä. Kuka peilistä katsoo?

01 helmi 2016

Erityisiä hetkiä

Muistatko hetken jolloin aistit oman mielenrauhasi, hetken jolloin tunsit kaiken olevan tasapainossa? Tunsit olevasi oikeassa paikassa oikean aikaan. Et miettinyt tulevaa, et murehtinut mennyttä. Olit. Olit täydellisesti läsnä hetkessä. Tunsit olevasi yhtä ympäristösi kanssa, osa suurempaa kokonaisuutta ja jossain syvällä tietoisuudessasi oivalsit yhteytesi muuhun luomakuntaan. Magical moments...

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU