09 heinä 2018

Vaihda tuoliasi

Kirjoittanut 

Vuosien saatossa olemme kehittäneet paljon shaumbraismeja, jotka perustuvat Tobiaksen ja Adamuksen kanavointeihin. Näitä lyhyitä fraaseja voisi kutsua myös elämänohjeiksi, sananlaskuiksi tai ajatelmiksi, vaikka niillä on paljon enemmän merkitystä shaumbroille kuin muille.

"Seiso matalan aidan takana" on klassinen esimerkki shaumbraismista. Ulkopuolisesta se voisi kuulostaa rangaistukselta, kuin vanhempi joka lähettää lapsen nurkkaan seisomaan ja hiljentymään vähän. (Tähän päivään saakka olen inhonnut nurkkia juuri tuosta syystä.) Mutta shaumbralle "seiso matalan aidan takana" merkitsee etäisyyden ottamista massatietoisuuden kaaokseen. Voit tarkkailla ihmisiä matalan aidan takaa (hyvin korkean aidan sijasta), mutta sinun ei tarvitse sotkeutua siihen. Jos muistan oikein, Tobias käytti tätä toteamusta ensimmäisen kerran 2004, kun joku kysyi, ketä hänen pitäisi äänestää USA:n presidentinvaaleissa. Tobias ehdotti, että seisomme vain aidan takana äänestämisen sijasta ja tarkkailemme, mitä tapahtuu, osallistumatta tuohon tohinaan.

Toinen lempishaumbraismi on "energia etsii ratkaisua". Kokeile laittaa se t-paitaan ja katso, miten ihmiset reagoivat: "Häh?" Mutta shaumbralle sillä on uskomaton merkitys. Kaikki tasapainottuu lopulta, erityisesti jos pääset pois tieltä. Mutta sitä on vaikea nähdä näin, jos olet valotyöntekijä, joka taistelee pimeitä voimia vastaan. Uskoisit silloin, että sota pimeyttä vastaan on ainoa asia, joka estää ihmiskuntaa tuhoamasta itseään. Mutta shaumbra ymmärtää, että kaikki energia tulee ratkaisuun, on kyse sitten vanhoista syvistä haavoista tai tasapainottomuudesta yltäkylläisyydessä tai feminiini-maskuliinienergioissa.

Vastaavasti fraasilla "mestari sallii energian palvella itseään" on paljon merkitystä shaumbralle, mutta luultavasti se kaikuu kuuroille korville valtavirtamaailmassa. Useimmat ihmiset tekevät työtä energian vuoksi, kuten todistavat työpaikat ja se, miten kovasti useimmat ihmiset tekevät töitä pelkästään tullakseen toimeen. Adamus korostaa, että energia tulee meistä ja on täällä palvelemassa meitä. Niin hyvältä kuin se kuulostaakin, monien shaumbrojen on vaikeaa sallia tämä elämässään, mutta alan nähdä useampia ja useampia, jotka antavat todella energian palvella itseään. Se on aidon mestarin merkki.

Voi, ja vielä yksi shaumbraismi, ennen kuin siirryn tämän artikkelin pointtiin: "Se ei ole minun." Laita se puskuritarraan ja useimmat ihmiset luulevat sinun puhuvan autostasi – kuten "auto ei ole minun, se kuuluu pankille, kunnes laina on maksettu". Mutta shaumbra tietää sen merkitsevän, että 90% ajatuksista joita kulkee hänen mielensä läpi, ei ole oikeasti hänen. Nuo ajatukset tulevat massatietoisuuspilvestä, esi-isiltä, opettajilta, uskonnoilta, kulttuurillisesta hypnoosista jne. Vaikea osa on määritellä, mikä 10% ajatuksista on oikeasti omia, mutta se on materiaalia toiseen artikkeliin.

Viimeisin shaumbraismi tulee kesäkuun shoudista, Siivet-sarjan osasta 10. Yksinkertainen fraasi "vaihda tuoliasi" saa nyt täysin uuden merkityksen Shaumbra-maassa. Olen nähnyt sitaattimainoksia (meemejä) sosiaalisessa mediassa, olen kuullut shaumbrojen ehdottavan sitä toisille ja Adamuskin käytti sitä osoittamaan kauniin asian äskettäisessä Keahak VII -finaalissa.

Siltä varalta, ettet ole vielä katsonut kesäkuun shoudia, niin Adamus kutsui siinä rakkaan Edithimme näyttämölle. Keskustelu keskittyi siihen, että hän käytti sosiaalista mediaa lahjoitusten pyytämiseen. Olin nähnyt hänen postauksensa ja toivoin, ettei Adamus ollut, ja toivoin salaa, ettei hän kutsuisi tätä. Mutta valitettavasti hän oli pyytänyt Edithiä tuomaan 100 dollaria tuohon kokoontumiseen, eikä ollut unohtanut sitä. Nostan Edithille hattua menemisestä näyttämölle – "tästä ei voi seurata mitään hyvää" oli puskuritarra, joka tuli mieleeni tuolla hetkellä.

Kun Edith oli asettunut Adamuksen viereen näyttämölle, hänen ensimmäinen kommenttinsa oli, miten hän sai Edithin viimeinkin pois vakituisesta tuolistaan, ja vakituinen tuoli se tosiaan oli. Edithille, kuten monille jotka tulevat CC-studiolle shoudeihin, on tullut tavaksi istua samalla tuolilla. Edith tulee tavallisesti ensimmäisenä henkilökuntaan kuulumattomana ihmisenä shoud-lauantain aamuna ja varaa välittömästi tuolinsa – osasto b, rivi 2, paikka 1. Hänen tiedetään murahtavan uusille tulokkaille, jotka näyttävät siltä, että haluaisivat istua siinä, ja hän myös siirtää tavarat pois, jos tulokas on rohjennut varata tuolin ensin. Kaikki muut ovat viisaampia: SE on Edithin tuoli. Ja nyt Edith oli näyttämöllä ja Adamus haastoi hänet siitä.

Nämä ovat niitä hetkiä, joista minun hyvin ihmismäinen itseni ei pidä. Adamus haastaa Edithin, Geoffreyllä on epämukavaa ja Edith tosiasiassa pitää pintansa Adamuksen kanssa. Ihmis-Geoffrey on kauhuissaan, että Edith purskahtaa kyyneliin millä hetkellä hyvänsä. Adamus ei välitä yhtään, koska hän on mestari sen tietämisessä, miten jokin tilanne tuodaan reunalle ylittämättä sitä. Hän tietää myös, ettei tässä ole kyse vain Edithistä. Siinä on kyse Edithistä jokaisessa meistä. Se on osamme, joka kaipaa henkistä valaistumista, muttei ole halukas tekemään muutamaa todellista muutosta. Sitten Adamus tulee ja räjäyttää sen KAIKEN. "Henkinen valaistuminen on tukku makyoa", hän heittää, ennen kuin selittää, että se on ihmiskäsitys täydellisyydestä, ja se mitä oikeasti kaipaamme syvällä sydämessämme ja unelmissamme, on saada taas kerran intiimi ja kokemusperäinen suhde "minä olen" -olemuksen kanssa. Haluamme todellisuudessa – hän tietää – tajuta tietoisesti ihmisen (kokemus), mestarin (viisaus) ja minä olen -olemuksen (henki). Tuolla hetkellä ihminen lannistuu, koska se oivaltaa harhaluuloksi pyrkimyksensä valaistua, mutta samaan aikaan se on uskomattoman helpottunut käsittäessään, että oivaltaminen ei ole ihmisen vastuulla. Mutta takaisin Edithiin …*

"Edith, vaihda tuoliasi", Adamus sanoo provokatiivisesti.

"Miksi minun pitäisi? Pidän tuosta tuolista!" Edith protestoi.

"Haluatko muutoksia elämääsi, Edith?" Adamus kysyy.

"Haluan rahaa", hän sanoo, ja Adamus pyörittelee silmiään, mutta tuo lause menee itse asiassa monien shaumbra-ongelmien ytimeen. "Mutta en näe, miksi minun täytyy vaihtaa tuoliani!" Edith on uhmakas, mutta myös ärsyyntynyt.

"Haluatko oivaltamisen, vai haluatko vakituisen tuolisi, Edith?" Nyt pääsemme tee-tai-kuole-hetkeen kohtaamisessa sisäisen Edithimme kanssa.

"En ymmärrä, miten tuolini liittyy mihinkään!" Edith aikoi pitää pintansa ja vanhan tuolinsa. Samaan aikaan joku yleisössä on poistanut hänen tuolinsa rivistä. Hän katsoo sinne ja näkee sen olevan poissa. Hänen laivansa uppoaa.

"Edith, uusi tuolisi on täällä näyttämöllä, vertauskuvallisesti sanottuna."

"En pidä tästä tuolista (baarijakkara näyttämöllä). Se on liian korkea, ja siihen on vaikea päästä!"

"Joskus sinun vain täytyy vaihtaa tuoliasi asioiden kehittymiseksi. Joskus sinun täytyy olla valmis päästämään irti vanhoista tavoista ja kaavoista. Voitko tehdä sen, Edith?"

"Kyllä kai, nyt kun minun vanha tuolini vietiin. Mutta minä pidin tuosta tuolista!"

Adamus piristyy: "Kyllä, ihmiset sanovat haluavansa muutosta, mutta fakta on, että todellisuudessa he pitävät ongelmistaan, muuten heillä ei olisi niitä edelleen. He istuvat vanhassa tuolissa valittaen elämästä, mutta eivät myöskään tee mitään sen muuttamiseksi, koska heillä on mukavaa ongelmiensa kanssa. Miksi? Koska jokin heidän kurjuudessaan edelleen palvelee heitä. Vanha tuoli on edelleen mukavampi kuin uusi tuoli."

Edith meni takaisin eri tuolille yleisön joukkoon, melko tyytymättömänä siitä, että joku oli vienyt pois hänen vanhan tuolinsa. Adamus antoi hänelle takaisin tuon 100 dollaria ja lisäsi 100 dollaria omistaan (itse asiassa minulta – ole hyvä, Edith), ja siirtyi seuraavaan aiheeseensa. Olen kuitenkin varma, että heinäkuun shoud on täynnä ja meillä on suurin internet-yleisö vähään aikaan, koska … kaikki haluavat tietää, minkä tuolin Edith valitsee.

Kolmea viikkoa myöhemmin Keahak VII -finaalissa Adamus johdatti ryhmän kauniiseen kokemukseen. Hän oli laittanut näyttämölle kolme korkeaa tuolia ja pyysi sitten keahakereita tulemaan yksi kerrallaan istumaan vasemmanpuoleisessa tuolissa. Hän sanoi, että kahdella muulla tuolilla istuivat mestari ja minä olen. "On aika päästä pois vanhasta tuolistasi, rakas ihminen, ja ottaa oikeutettu paikkasi uudessa tuolissasi mestarin ja "minä olen" olemuksen rinnalla, tasavertaisena niiden kummankin kanssa. Olet kokemus mestarin viisaudelle ja minä-olen-läsnäololle. Ei enää istumista yksin ja pienenä itseksesi tuossa vanhassa rajoittuneessa tuolissa."

Ei ollut kuivaa silmää studiossa tai netissä. Kyllä, meissä kaikissa on pieni Edith, mutta kenties nyt on aika vaihtaa tuoliasi.

Muuten, tuon shoudin varsinainen viesti oli, miten jatkamme itsemme testaamista ja kenties olisi aika lopettaa se. Mutta mietin, muistiko kukaan Edith-episodin jälkeen tuota osaa päivästä …

*Ei todellinen dialogi Adamuksen ja Edithin välillä, mutta hemmetin lähellä.

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)

Heinäkuun 2018 Shaumbra-lehdestä

Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Viimeksi muutettu 09 heinä 2018

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU