12 kesä 2018

Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen

Kirjoittanut 
Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen https://pixabay.com/fi/kuva-montaasi-kasvot-valokuva-albumi-556811/

Romuttaako yksilökeskeisyys ja valinnan mahdollisuus yhteiskuntamme rakenteita? Kasvattaako se eriarvoisuutta ja alistamista? Olisiko jo aika miettiä kokonaisuutta, huomioida yhteisö ja lopettaa omaan napaan tuijottelu. Yksilökeskeisyydestä yhteisöllisyyteen, osa 1.

Muutos yksilökeskisyyden suuntaan näkyy yhteiskuntamme eri sektoreilla: taiteen eri muodoissa, tieteessä, päätöksenteossa ja politiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalipolitiikassa puhutaan aktiivisesta kansalaisesta ja valinnanvapaudesta. Samanaikaisesti perinteiset yhteiskunnan tukirakenteet rapautuvat. Elämänkulkujen kirjo on valtava. Elämää ei voi ennustaa samassa määrin kuin ennen, pysyvyyttä ei ole. Valintoja saa tehdä, valintoja on pakko tehdä. Valmiita ja pysyviä yhteiskunnallisia malleja elämänkuluille ei ole.

Yksilökeskeisyys on ollut osa ajan henkeä ainakin viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Perinteisesti se linkitetään teollistumisesta vallankumouksesta alkaneeseen kehitykseen sekä psykologiatieteen tuloon, ja vähittäiseen arkipäiväistymiseen.

Yksilöllisyyden arvostus liittyy äärimmillään ajatukseen siitä, että jokainen on oman onnensa seppä. Tällä logiikalla huono-osaisuus on yksilön omaa syytä. Puhutaan yläluokan ja huono-osaisten välisestä empatiakuilusta, mikä on kasvanut rinnan tuloerojen kasvun kanssa. Ihmiset, joilla ei ole hyviä sosiaalisia taitoja, varakkuutta ja koulutuksellista pääomaa, jäävät yksilökeskeisessä kulttuurissa heikoille. Yksilökeskeinen kilpailukulttuuri mahdollistaa eriarvoisuutta, alistamista ja sortoa.

Yksilökeskeisyydestä puuttuu sosiaalisen kontrollin paine. Kun ympärillä ei ole tiivistä yhteisöä osoittamassa sosiaalista asemaa, tukemassa elämän vaikeuksissa ja aiheuttamassa painetta epäitsekkyyden suuntaan, yksilö voi vapaasti toteuttaa itseään mielihyväperiaatteen mukaan. Mielihyväperiaate tarkoittaa tunnepohjaista käytöstä, jossa yksilö toimii niin kuin hyvältä tuntuu. Omatunnon sisäinen pistos on muuttunut itsensä toteuttamisen tuottamaksi mielihyväksi. Mielihyvä motivoi.

Lisätietoa aiheesta ja kirjoituksessa käytettyjä lähteitä:

Ulrich Beck & Beck-Gernsheim, Elisabeth (2001): Individualization. Institutionalized Individualism and Its Social and Political Consequences. Sage Publications.

Kalevi Kaipio (1999): Kasvattava yhteisö. Jyväskylän Koulutuskeskus Oy, Jyväskylä.

Kalevi Kaipio (2011): Yhteisöllisyys ammatillisessa koulutuksessa. Luentomateriaali, Turku 14.10.2011.

Janne Kivivuori (1992): Psykokulttuuri: sosiologinen näkökulma arjen psykologisoitumisen kulttuuriin. Hanki ja Jää, Helsinki.

Janne Kivivuori (1996): Psykopolitiikka: paljastava psykologia suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun perinteenä. Hanki ja jää, Helsinki.

Janne Kivivuori (1999): Psykokirkko. Psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta. Hanki ja jää, Helsinki.

Johanna Kuivakangas (toim.): Yhteisöpedagogiikan uudet avaukset. Sarja C. Oppimateriaaleja 29, 2012. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki

Markku Ojanen, blogitekstit https://www.markkuojanen.com/yhteiskunta/

Juho Saari (2015): Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus, Helsinki.

Viimeksi muutettu 12 kesä 2018
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU