01 kesä 2018

Vatsassa sijaitsee toiset aivomme – näin opettelet kuuntelemaan niitä

Kirjoittanut 
Vatsassa sijaitsee toiset aivomme – näin opettelet kuuntelemaan niitä Alison Marras - Unsplash

Suolistoamme voi pitää toisina aivoinamme. Se tarkoittaa sitä, että suoliston kunto vaikuttaa laajalti terveyteemme, niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiimme. Lue jutusta, miten aivot vaikuttavat vointiisi – ja miten hoidat suolistosi mahdollisimman hyvään kuntoon.

Ajattelemme usein, että aivot ovat kehonhallintamme keskus. Tämä onkin totta, mutta tutkijat tekevät jatkuvasti uusia löytöjä toisista, suolistossamme sijaitsevista pienemmistä aivoista, jotka toimivat itsenäisesti - ilman yhteyttä kallossamme sijaitseviin aivoihimme.

"Toiset aivomme" tai "enteerinen hermostomme" (ENS) on noin puoli miljoonaa hermosolua ja neuronia (suunnilleen sama määrä kuin aikuisen kennon aivot) suolen seinämässä. Ne ovat vastuussa ruoansulatuskanavan säätelystä. Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että jos opimme enemmän toisista aivoistamme, voimme ratkaista terveyteen liittyviä ongelmia, kuten ärtyneen suolen oireyhtymää, ummetusta, sekä voimme paremmin ymmärtää vatsavaivojen ja mielenterveyden yhteyttä.

Tutustu toisiin aivoihisi

Useimmat meistä ovat tunteneet ”perhosia” vatsassa, kun jokin asia jännittää, tai kokeneet vatsan ”valahtavan” huonojen uutisten myötä. Tämä aivojemme välinen viestintä ei kuitenkaan ole yksisuuntaista.

Eteerinen hermostomme eli ENS ei vain kontrolloi ruokahaluamme, tai kerro aivoillemme, milloin olemme kylläisiä. Uusi tutkimus osoittaa, että toiset aivomme vaikuttavat monien ”pää-” tai ”isojen” aivojemme osiin, mukaan lukien sen, miten ne käsittelevät ajatuksia ja tunteita.

Lääketieteen ammattilaiset ovat jo pitkään olleet tietoisia siitä, että ahdistuneisuudella ja masennuksella on yhteyttä ruoansulatusongelmiin, kuten ärtyneen suolen oireyhtymään (IBS). Mutta yhä useammin tämä menee kuitenkin toisinpäin. Tutkimukset osoittavat, että suoliston vaivat voivatkin aiheuttaa henkisiä muutoksia.

Suolistolla ja aivoilla sanotaan siis olevan kaksisuuntainen suhde; ne liittyvät toisiinsa ensisijaisesti vagushermon kautta, joka kykenee siirtämään kemiallisia viestejä näiden kahden välillä. Huonon suoliston terveyden on osoitettu johtavan tulehdukseen koko kehossa; ja tulehduksen on taas osoitettu liittyvän masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Suolisto lähettää aivoillemme erilaisia kemiallisia viestejä, mukaan lukien 90 prosenttia meidän mielialaa rauhoittavista serotoniineista. Ei siis ole yllätys, että terveellisellä suolistolla on osoitettu olevan yhteys terveeseen mielialan säätelyyn.

ENS:n tutkimuksen avulla voidaan muun muassa selvittää vatsasyövän alkujuuria, auttaa ylipainoisia tai niitä, joilla on ylensyönnin ongelma – ja jos tämä systeemi on viallinen, oikeanlainen signaali on tällöin estynyt aivojen välillä. Tämä voi johtaa siihen, että suolen ja aivojen välinen ruokahaluttomuushormoni on vähentynyt, minkä vuoksi näläntunne lisääntyy ja kylläisyyden tunne vähenee. Tämä voi puolestaan johtaa ylipainoon tai painon nousuun.

Näin huolehdit suoliston hyvinvoinnista

Kuinka ylläpitää suolen hyvää aivotoimintaa? Suolistolle oikeanlainen ruokavalio on kaikki kaikessa. Meidän tulisi ensisijaisesti varmistaa, että käytämme suolistoreaktiivista ruokavaliota, joka sisältää probiootti- ja prebioottipohjaisia ruokia ja juomia, vain vähän lisättyä sokeria ja keinotekoisia aineisosia. Eli mitä siis syödä, jotta vatsan aivotoiminta olisi optimaalista?

Fermentoidut eli hapatetu elintarvikkeet, probioottisesti parannellut tuotteet – jotka ovat edelleen eläviä ja pystyvät menestymään suolistossamme – ovat hyödyllisiä suolistollemme. Samoin prebioottiset, kuitupitoiset elintarvikkeet ja kestävät, tärkkelyspitoiset elintarvikkeet ovat kaikki hyödyllisiä suolen eheydelle.

Rikkaimpia prebiootin lähteitä ovat sikuri-juuret, jerusalem-artisokka, sipulit ja valkosipuli sekä vihreä banaanijauho. Myös luonnonjugurtti ja hedelmät, hapankaali sekä korealainen kimchi saavat suolistosi aivot hymyilemään.

Lähde: https://coach.nine.com.au/2017/07/06/16/30/gut-brain-enteric-nervous-system

Viimeksi muutettu 30 touko 2018
Johanna R

Olen puheviestinnän tohtoriopiskelija ja viestinnän moniosaaja. Olen kirjoittaja, ajattelija, runoilija ja urheilija. Lempiaiheitani ovat hyvinvointi, ravitsemus, viestinnän eri osa-alueet ja seksi. Rakastan matkustelua ja hengitän positiivista energiaa.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU