13 joulu 2017

Rakastettuna oleminen on ihmisen turvapaikka elämässä

Kirjoittanut 
Rakastettuna oleminen on ihmisen turvapaikka elämässä https://www.pexels.com/photo/affection-blur-caring-cold-297816/

Elämme yksilöllisyyttä ja riippumattomuutta korostavaa aikaa. Aikuisten tulisi olla vahvoja, aktiivisia, omillaan pärjääviä, itsenäisiä. Tämä on ristiriidassa parisuhteen tunnetarpeiden kanssa. Ihmiset kiintyvät toisiin ihmisiin ja tarvitsevat toisiaan koko elinikänsä. Parisuhteen riitojen takana on usein tiedostamattomia tunnetarpeita sekä niihin kytkeytyviä pelkoja ja pyrkimystä yltiöyksilöllisyyteen. Näin on myös silloin, kun riidan ilmiasu koskee roskapussin vientiä tai rahan käyttöä.

Emotionaalisen läheisyyden tarve

Aikuiset ihmiset tarvitsevat toisiltaan emotionaalista läheisyyttä. Lisäksi jokainen tarvitsee tunteen siitä, että saa kumppaniltaan emotionaalista läheisyyttä sitä tarvitessaan. Jos tulee paha olo, puoliso lohduttaa. Parhaimmillaan omaa haavoittuvuutta ja sen näyttämistä ei tarvitse pelätä. Mitä pidempään parisuhde jatkuu, sitä tärkeämmäksi tulee aito ja terve läheisyys.

Läheisyyden tarve on voimakas, mikä ilmenee monin tavoin. Yksi ilmenemismuoto on ahdistus, joka syntyy, kun aikuinen tuntee etääntyneensä rakkaastaan.

Toinen ilmenemismuoto on rohkeus, jolla kaksi ihmistä tutkii maailmaa ja toteuttaa itseään. Yksin tähän ei pystyttäisi samassa mittakaavassa.

Terve emotionaalinen läheisyys on sellaista, joka vallitsee kahden eriytyneen ihmisen välillä. Kumpikin on olemassa myös omana itsenään. Epäterveessä läheisyydessä ei mahdu elämään kahta erillistä ihmistä. Eriytynyt ihminen kykenee muuttamaan näkemyksiään ja käyttäytymistään, kun hän tajuaa muutoksen välttämättömyyden. Se voi joskus olla edellytys sille, että terve läheisyys ja turvallisuuden tarve parisuhteessa täyttyisivät.

Turvallisuuden tarve parisuhteessa

Turvallisissa parisuhteissa läheisyys tuntuu miellyttävältä. Rakkaaseen kumppaniin on luontevaa turvautua ja yhdessäolo tuntuu miellyttävältä. Tällöin tukeudumme helpommin puolisoon vastoinkäymisten sattuessa. Pystymme myös olemaan itse tukena toisille ihmisille paremmin silloin, kun saamme elää turvallisessa kiintymyssuhteessa, kahden aikuisen rakkaudellisessa yhteydessä. Tällöin myös selviämme vaikeuksista paremmin. Turvallinen yhteys kumppaniin voimauttavaa. Paradoksaalista tässä on se, että mitä helpommin pystymme kääntymään kumppanimme puoleen, sitä erillisempiä ja itsenäisempiä pystymme olemaan.

Yhteyden menettämisen pelko

Rakastettuna oleminen on ihmisen turvapaikka elämässä. Rakastettuna oleminen mahdollistuu, kun yhteys kumppaniin on hyvä. Jos joudumme pelkäämään yhteyden menettämistä, voimme ajautua jopa alkukantaisen paniikin tilaan. Alkukantaisen paniikin tila tai yhteyden menettämisen pelon lievemmät muodot ovat useiden parisuhderiitojen taustalla. Aikuisessa, ”itsenäisessä ja riippumattomassa” ihmisessä, herää alkukantainen paniikki turvapaikan menettämisestä. Kysymys on yhdestä elämän perustavanlaatuisimmista asioista.

Hylätyksi tulemisen pelko

Yhteyden menettämisen pelkoa muistuttaa hylätyksi tulemisen pelko. Myös se kytkeytyy turvapaikan menettämisen uhkaan. Joskus hylätyksi tulemisen pelko seuraa, kun ihminen paljastaa itsestään kumppanille jotain, mitä ei oikein uskaltaisi paljastaa edes itselle. Kun olemme kaikkein haavoittuvimmillamme, psyykkisesti alastomina ja heikkoina, voimme pelätä hylätyksi tulemista. Ihmisen aiemmat kokemukset vaikuttavat paljon siihen, miten uhkaava tämä pelko on. He, jotka ovat kokeneet monia sietämättömän tuskallisia hylkäämisiä, eivät uskalla edes kiintyä uudelleen. Tai kiintyminen ja luottamuksen yläpitäminen voi vaatia suuria ponnisteluja. Mutta se ei ole mahdotonta. Ihmisen on aina mahdollista saada korjaavia kokemuksia ja toipua varhaisemmista traumoistaan niin, etteivät ne hallitse elämää.

Turvallisen yhteyden ylläpitäminen on parisuhteen hoitamista

Kun ymmärrämme, miten keskeistä on rakastetun paikalla eläminen, meidän on luontevampaa hoitaa parisuhteitamme. Olemme saaneet syyn sille, miksi turvallista yhteyttä täytyy jatkuvasti ruokkia sanoin ja teoin. Sama ymmärrys johdattaa meidät pohtimaan omia kiintymyssuhdetarpeitamme. Mitä tarvitsemme kumppaniltamme juuri nyt eniten? Kuinka voisimme pukea sen sanoiksi konkreettisella tavalla niin, että kumppanimme voisi välittömästi vastata tarpeeseemme?

Jos ilmaisemme emotionaalisten tarpeiden tyydyttymättömyyttä kiukun ilmaisuilla, sättimällä, syyttämällä tai vajoamalla mielenosoitukselliseen mykkäkouluun, kasvatamme välimatkaa kumppaniin ja samalla myös omaa tuskaamme. Kun kerromme, että meidän on voitava tietää, että olemme toisillemme se numero yksi, on kumppanin helppo vastata tähän.

Kirjoitus perustuu seuraaviin teoksiin:

Kaija Maria ja Lari Junkkari 2010. Läsnä ja lähellä. Seksuaalinen viisaus parisuhteessa. Otava.

Sue Johnson 2011. Kunpa sinut tuntisin paremmin. Keskustelemalla tunnekeskeiseen parisuhteeseen. Psykologien Kustannus Oy.

Viimeksi muutettu 07 joulu 2017
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU