Satu Ilta

Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Oma suunta elämässä voi olla hukassa monesta syystä. Se hukkuu, kun elämäntilanteemme on haastava. Kriisiytymisen taustalla voi olla kehittyminen, henkisen kasvun uusi vaihe. Tai olemme voineet menettää jotain meille tärkeää; läheisen henkilön, taloudellisen turvan, terveytemme tai koskemattomuutemme rauhan. Olemme voineet joutua onnettomuuteen tai järkyttyä joutuessamme silminnäkijäksi järkyttävälle tapahtumalle. Jos teemme töitä ihmisten parissa, voimme kuormittua sivuuttaessamme toistuvasti omat tarpeemme ja tunteemme. Uuvumme henkisesti. Näissä kohdin levon merkitys korostuu. Kun voimavaramme alkavat palautua, on uuden suunnan etsimisen aika.

Muiden miellyttäminen ja hyväksynnän haku

Heikko itsetunto voi johtaa hyväksynnän hakuun itsensä ulkopuolelta. Heikon itsetunnon omaavalla ihmisellä on tarve miellyttää muita. Hän ikään kuin käy toisten hyväksynnällä. Oma arvo on ansaittava ulkopuolelta. Tällaista ihmistä ei arvosta juuri kukaan; ei hän itse, eivätkä muutkaan. Hän voi olla kiva tekemään pikku palveluksia, ja kerätä ympärilleen hyväksikäyttäviä ihmisiä.
Miellyttämään pyrkivä ihminen ajautuu helposti tekemään elämässään asioita, joita olettaa muiden häneltä haluavan. Se herättää kiukkua, jonka alkuperä ei välttämättä ole ihmiselle itselleen selvillä. Kiukkua poikii, jos oletukset on arvattu väärin eikä hyväksyntää tulekaan. Kiukkua poikii erityisesti siitä, että ulkopuolista hyväksyntää hakeva ihminen sivuuttaa jatkuvasti omia toiveitaan ja tarpeitaan. Kiukku on tärkeä viesti omasta sisimmästään. Tunne kertoo tarpeesta. Ja nyt on kyseessä itsensä kuulemisen tarve, ja omien tarpeiden tyydyttäminen sen lisäksi, että huomioi toisia.

Kiukku käskee pysähtymään ja tarttumaan elämänsä ohjaksiin. Se on vaikeaa ja pelottavaa. Mutta se kannattaa. Elämän täyteläisyys ja merkityksellisyys toteutuvat vain silloin, kun löydämme oman suuntamme ja lähdemme kulkemaan sitä kohti. Hyväksyntää ja arvostusta alkaa tulla ihmisen sisältä. Sätkynukkena pomppiminen toisia miellyttämässä loppuu kuin itsestään.

Vahvistuminen ja itsenäistyminen

Hyväksynnän tuleminen sisältäpäin edellyttää vahvistumista ja itsenäistymistä. Prosessi vie pitkään ja edistymiseen kuuluu etenemistä ja takapakkeja. Se on normaalia. Kun ihminen ryhtyy sitkeästi kuuntelemaan sydäntään, tiedostamaan arvojaan ja ottamaan niitä huomioon tekemissään valinnoissa, vahvistumista ja itsenäistymistä tapahtuu kuin itsestään. Entä kuinka sydämen äänen voi kuulla?

Sydämen ääni ja meditaatio

Sydämen äänen kuuleminen edellyttää mielen hiljentämistä. Mielen hiljentäminen onnistuu säännöllisen meditaatioharjoittelun avulla. Jos tänään aloitat, ja meditoit päivittäin, on selviä tuloksia nähtävissä jo puolen vuoden päästä. Usein nopeamminkin. Vain hiljaiseen mieleen voi nousta viestejä sydämestä. Näin voimme kuulla myös Jumalan äänen. Vanhan sanonnan mukaan rukoileminen on Jumalalle puhumista meditaatio Jumalan kuuntelemista. Meditaatioharjoitusten ja tietoisten, arvojen mukaisten valintojen myötä alkaa ilmetä merkkejä oman suunnan löytymisestä.

Merkkejä oman suunnan löytymisestä

Oman suunnan löytämisen merkit ovat yksilöllisiä. Tavallisimpia merkkejä oman suunnan löytämisestä ovat usein toistuvat flow-tilat, mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokeminen, ilon lisääntyminen, energisyyden ja vitaliteetin vahvistuminen sekä syvän ymmärryksen tuoma rauha. Flow-tilassa aika kulkee kuin siivillä. Unohdamme itsemme ja uppoudumme siihen, mitä olemme tekemässä.

Mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä elämään tuo erityisesti omien arvojen mukainen toiminta. Jos sydämen ääni kertoo meille, että lasten oikeudet ovat meille erityisen tärkeitä, voimme esimerkiksi ryhtyä tekemään vapaaehtoistyötä Pelastakaa Lapset ry:ssä, MLL:ssä tai SPR:n lapsitoiminnassa. Tai voimme ryhtyä lapsiperheelle tukihenkilöksi tai tukiperheeksi. Monessa seurakunnassa on vapaaehtoistyötä koordinoiva diakoni, johon kannattaa ottaa yhteyttä. Hän löytää sen vapaaehtoistyön tekemisen paikan, johon sinut on tarkoitettu.

Energisyyttä ja vitaalisuutta saamme siitä, että teemme asioita, joita meidän on tarkoitus tehdä. Merkityksellisyys johtaa energisyyden lisääntymiseen. Ohjaudumme sisältäpäin, emmekä enää suorita velvollisuudesta asioita, joita muut meiltä odottavat. Tai joita luulemme muiden meiltä odottavan.


Mistä aloittaa

Matka kohti oman suunnan löytämistä alkaa hiljentymisestä ja tiedostamisesta. Hiljentyminen liittyy meditaatioon, josta luit aiemmin. Tiedostaminen tarkoittaa sitä, että ryhdymme kriittisesti ja rehellisesti tarkastelemaan elämäämme. Miksi teemme asioita, joita teemme? Ovatko ne niitä asioita, joita todella haluamme tehdä? Kenen tarkoituksia ja mitä arvoja palvelemme elämässämme?
Rehellisyys ja totuuden kohtaaminen voi ahdistaa ja hävettää, hämmentää, kirpaista. Se menee ohi. Totuuden kohtaamisesta aiheutuneiden tunteiden hälvennettyä voimme alkaa tehdä tietoisia valintoja itsellemme tärkeiden arvojen puolesta. Tästä voimme aloittaa matkan kohti uuden suunnan löytymistä.

Itse puristettu tuoremehu on terveysruokien aatelistoa. Marjoista ja hedelmistä on uutettu juomia vuosisatojen ajan – kyse ei ole uudesta asiasta. Edelleen yhä useampi havittelee keittiöönsä laitetta, jolla saattaisi surauttaa lasin jos toisenkin raikasta ja virkistävää terveysjuomaa. Moni meistä on tympääntynyt kaupasta ostetun halvan appelsiinimehun tunkkaiseen ja keinotekoiseen makuun. Samanaikaisesti saamme tietoa terveellisistä, itse tehdyistä tuoremehuista. Mehustus kokee uutta tulemista – kokeilisitko sinäkin?

Lapsi huutaa ja makaa lattialla, äidin pinnaa kiristää, stressitaso molemmilla on pilvissä. Samasta asiasta väännetään sadatta kertaa. Mitä ihmettä pitäisi tehdä? Elina Kauppilan kehittämä HETKI-metodi opastaa ristiriitatilanteiden käsittelyssä. Nimi muodostuu viiden käskysanan alkukirjaimista; huomaa, erota, tunne, kuuntele, ilmaise. Metodista on aitoa hyötyä lasten kasvatuksessa.

Viisas elämä tarjoaa taas oivalluksia merkitykselliseen elämään. Kirjan ryöppyävä ja silti kevyt kuvitus inspiroi. Ajatuksen biologia on kirja tietoisuuden, aineen ja ihmeiden avaimista. Kyseessä ei ole itseapukirja. Teos on kirja voimaantumiseen. Opus esittelee tietoa ihmisestä, sinusta mukaan lukien. Tämä tieto mahdollistaa oman elämän ohjaamisen.

Selviytymisen tila on stressin käynnistämä ja ylläpitämä, sympaattisen hermoston aktivaatiotila. Luomisen tila on sen vastakohta – vapaata flow’ta, jossa ajan, paikan ja tilan taju katoaa. Luomisen tilassa irtaudumme materiasta, ja värähtelemme rakkauden tiheillä aalloilla. Unohdamme itsemme, irtaudumme materiasta ja olemassaolomme muuttuu enemmän henkiseksi.

Elina Kauppila tunnetaan tunne- ja vuorovaikutuskouluttajana. Hän on mindfulness MSBR-ohjaaja ja valtuutettu Toimiva Perhe- ja Toimiva vuorovaikutus-ohjaaja. Kauppila on kehittänyt Huomaa hetki -menetelmän, joka ohjaa vanhempaa toimimaan rakentavasti stressaavissa tilanteissa pienten lasten kanssa. Sellaisia ovat esimerkiksi siirtymätilanteet, pukeutuminen, hampaiden pesu, ruokailu, kotityöt, nukkumaanmeno tai kieltäminen. Pettymysten sietämisen opettaminen voi olla vaikeaa vanhemmalle, samoin sisarusten välisten ristiriitojen käsittely. Kirja tuo käytännönläheistä apua tällaisiin tilanteisiin.

Ihmisyyteen kuuluu sisäisen orvon kokemus. Sisäisen orvon taustalla on elämän perimmäinen turvattomuus, hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen kokemukset sekä rakkauden ulkopuolelle jäämisen kokemus. Ne aktivoituvat vastoinkäymisissä, mutta voivat vaikuttaa tiedostamattamme elämään ja käytökseemme myös muulloin.

Joe Dispenzan uutuusteoksen kansi on luovuutta inspiroiva. Silti teoksen sanomasta on vaikea innostua ensi istumalta. Miksi pitäisi luoda itsensä uudelleen? Onko tyytymättömyys oletusarvo? Dispenza väittää, ettei kenenkään pitäisi odottaa vastoinkäymisiä alkaakseen muuttaa itseään.

Onnenohjelmat eli tiedostamattomat toimintamallit ovat tapoja, joilla tavoittelemme turvallisuutta, hyväksyntää ja rakkautta. Kaikkiin onnenohjelmiin liittyy, että sen ohjaama toiminta on joskus hedelmällistä ja rakentavaa, joskus tuhoisaa ja petollista. Tutustu viiteen tavallisimpaan onnenohjelmaa ja tiedosta, mihin niistä saatat turvautua itse.

Kaisa ja Simo Kuurneen uutuuskirja on positiivinen yllätys. Kovakantista ammattikirjallisuutta kielellä, jota maallikkokin ymmärtää. Kirjaan valittu sanasto on virkistävää. Orvon ja onnenohjelmien käsitteet tekevät tutun asian käsittelystä raikasta ja tuovat siihen uusia näkökulmia.

Sivu 1 / 25
Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU