06 maalis 2018

Aureettinen psykologia kuvastaa kokonaisvaltaista ihmisyyttä

Kirjoittanut 
Aureettinen psykologia kuvastaa kokonaisvaltaista ihmisyyttä https://pixabay.com/fi/h%C3%A4m%C3%A4rt%C3%A4%C3%A4-bokeh-ep%C3%A4tarkka-sininen-3150000/

Tony Dunderfeltin kehittämä aureettinen psykologia kuvaa humanistista kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Sen tarkoituksena on luoda mahdollisimman laaja käsitys ihmisen psyykkeestä, jota voidaan käyttää nykytutkimusten apuna. Aureettisuus on kullanarvoista, dynaamista elävyyttä ja eettisyyttä. Se on luovaa ja kokonaisvaltaista ihmisytimen toimintaa, johon kuuluu auttava viisaus.

Sana aureettinen sisältää kolme elementtiä. Ensimmäinen on Au, eli kullan kemiallinen symboli. Se korostaa ihmisen ytimen arvokkuutta. Jokainen sielu on kullan arvoinen. Toinen aureettisuuden termin elementti on R, joka ilmentää psyyken dynaamista, elävää toimintaa. Ihmisen sisäinen ja henkinen elämä virtaa joen lailla koko ajan. Siitä ei voi piirtää pysähtynyttä kuvaa, mutta sen virtaukseen voi liittyä. Kolmas elementti on E, joka tarkoittaa aureettisuudessa eettisyyttä. Eettisyys on ihmisen kykyä etsiä kuhunkin tilanteeseen oikeudenmukainen ja vastuullinen ratkaisu.

Aureettisuus on sisäistä viisautta, joka auttaa ihmistä selviytymään elämässään. Tony Dunderfelt kuvaa aureettisuutta psyykkiseksi immuniteettijärjestelmäksi, joka turvaa eloonjäännin ja haasteista selviytymisen. Terve aureettisuus on sisäinen aurinko ja valo. Sen perusolemus on ihmistä auttavaa viisautta.

Aureettisuus voi peittyä opittuihin sisäisiin malleihin

Aureettisuus ei pääse toimimaan aina auttavalla, viisaalla tavalla. Ihminen ei esimerkiksi anna itselleen lupaa olla hyvä, onnistua ja nähdä omaa osaamistaan. Olemme kenties oppineet, ettei itseään saa korottaa. Se on hyvä periaate. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei omasta onnistumisesta ja olemassaolosta saisi iloita. Pienellä vauvalla tällainen taito on luonnostaan olemassa. Siitäkin tiedämme, että aureettisuus on jotain hyvin olennaista ja ihmisyyteen luonnollisesti kuuluvaa.

Itseen liittyvät opitut mallit ovat pahimmillaan kohtalonomaisia, tuomitsevia, hylkääviä ja ahdistavia. Kokemusmaailmaa värittää pelokkuus. Saatamme pelätä, että terve itsetunto, johon kuuluu myös itsensä arvostus, näyttäytyy koppavuutena, ylimielisyytenä ja itsensä korottamisena. Terveeseen itsetuntoon kuuluu kuitenkin itsensä ja muiden arvostaminen.

Harjoittelemalla eroon haitallisista sisäisistä malleista

Haitallisista sisäisistä malleista voi oppia pois. Se edellyttää aktiivista harjoittelua ja joskus ammattiauttajan apua. Tiedämme, että joskus vanha temppu on parempi kuin kahmalokaupallinen uusia. Perinteikäs lintuperspektiivin ottaminen soveltuu hyvin vanhoista, haitallisista uskomuksista ja ajatusmalleista pois oppimiseen.

Tiedostamalla käytöstämme ja valintojamme, voimme ryhtyä muuttamaan niitä. Voimme kuvitella mielessämme yhden muutosta kaipaavan ajatusmallin. Nouse sen jälkeen yksittäisten itseäsi tuomitsevien uskomusten yli. Huomaa ja näe, todella koe, itsessäsi hyviä puolia. Niitä on lupa löytää ja niitä varmasti on.

Harjoituksessa voimme huomata, millaisia ajatusmalleja ja uskomuksia meissä herää eloon ja miten ne johtavat erilaisiin, haitallisiin ajatusketjuihin. Voimme kysyä itseltämme, tukevatko ajatusmallit aureettisuuden toteutumista vai eivät. Pidemmän, useita harjoituskertoja sisältävän harjoittelun jälkeen voimme vielä pohtia, mitä meistä jää jäljelle, kun opitut ja haitalliset ajatusmallit riisutaan. Kuka sinä olet, kun haitalliset sisäiset mallit on puhdistettu ja uudelleenkirjoitettu?

Teksti perustuu Tony Dunderfeltin teokseen Valoisaksi. Henkisen psykologian opas.

Viimeksi muutettu 05 maalis 2018
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU