15 touko 2018

Alitajunta, ylitajunta ja henkisyys

Kirjoittanut 
Alitajunta, ylitajunta ja henkisyys Alberto Restifo - Unsplash

Alitajunta, piilotajunta ja tiedostamaton toistuvat usein arkisessa puheessa. Mutta kuinka tarkkaan ymmärrämme, mitä niillä todella tarkoitetaan? Freudilainen käsitys alitajunnasta on yli vuosisadan takaa, ja sittemmin käsitys alitajunnasta on muuttunut ja tietomme sen luonteesta kasvanut. Artikkelissa tutustutaan siihen, mitä alitajunnalla nykyisin tarkoitetaan.

Alitajunta tarkoittaa jotain, mikä on arkisen tietoisuuden tavoittamattomissa. Aiheen tutkimisen aloitti Sigmund Freud. Hän päätteli, että lapsuuden vaikeudet aiheuttavat mielenterveysongelmia aikuisena. Menneisyyden kokemukset jatkavat elämäänsä alitajunnassa skripteinä. Kaikki, mitä koemme, varastoituu skripteiksi alitajuntaan. Skripti tarkoittaa sisäistettyä toiminnan ohjeistusta. Siihen kuuluu opittuja malleja siitä, miten tulisi ajatella, toimia ja tuntea tietyssä tilanteessa. Skriptit aktivoituvat, kun näemme tai koemme jotain, mikä muistuttaa menneistä kokemuksista.

Persoonallisuus rakentuu Freudin mukaan siitä, miten torjumme, tiedostamme ja muutamme alitajuntaan kirjautuneita lapsuuden vaikeita kokemuksia. Teoria on sittemmin saanut osakseen hyväksyntää ja kritiikkiä. Freudilainen psykoanalyysi on kehittynyt useiksi erilaisiksi koulukunniksi. Niistä jokaisella on oma tulkintansa alitajunnasta.

Myös piilotajunta on sisäisen katseen ulottumattomissa. Sen olemassaolon voi tuntea, vaikkemme pysty havaitsemaan sitä silmillämme. Sanana piilotajunta on menettänyt merkitystään siinä määrin, ettei sitä nykyisin juurikaan käytetä. Tiedostamaton sen sijaan on osuvampi ilmaisu havaintojemme ulkopuolelle jäävälle psyyken osalle kuin alitajunta tai piilotajunta.

Suurin osa toiminnastamme jää arkisen tiedostamattoman ulkopuolelle. Toimimme älykkäästi ja luovasti ilman, että tiedostamme kaikkia toimintaan liittyviä psyyken prosesseja. Ihmisen tiedostamaton on aktiivinen. Tiedostamattomassa on paljon luovuutta, ja tiedostamaton toiminta on tavoitteisiin pyrkivää.

Nykykäsitys alitajunnasta

Nykyisin ajatellaan, että alitajunta perustuu monimutkaisiin psykofyysisiin toimintoihin. Ne luovat perustan ihmisen tavalliselle psyykkiselle toiminnalle. Tiedostamaton toimii ikään kuin psyykkisenä immuniteettijärjestelmänä, jonka avulla selviydymme arjen haasteista.

Nykykäsityksen mukaan alitajunta on koko ajan liikkeessä. Se nähdään luovana järjestelmänä, jonka tehtävänä on auttaa meitä selviytymään paremmin elämässämme. Alitajunta auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme ja voimaan hyvin. Alitajunnan apu on älykästä ja oivaltavaa. Toisaalta, se ei tarkoita, että alitajuntamme toimisi aina meille parhaalla mahdollisella tavalla. Automaattinen alitajunta toimii opittujen mallien mukaan myös silloin, kun mallit ovat vanhentuneita tai muuten virheellisiä.

Alitajunnan skripteihin on kirjattu kaikki kokemamme. Psyyken tehtävä on hakea alitajunnasta sisäisiä vastineita ulkoisille tapahtumille. Tulkitsemme elämää ja maailmaa aiemman kokemusvarastomme perusteella. Skriptien avulla tapahtuva tilanteiden tulkitseminen on automaattista ja tiedostamatonta, alitajuista. Psyyke etsii sisäisen, menneisyyteen liittyvän tulkinnallisen vastineen kaikille tapahtumille. Vain tällä tavalla pystymme ymmärtämään, mistä on kysymys eri tilanteissa, ja onnistumaan toiminnassamme. Puhutaan ”ajattelemisesta ilman ajattelua”. Tämä on nykykäsityksen mukaan alitajunnan tärkeä tehtävä.

Aureettinen alitajunta

Mielemme ei sisällä pelkästään omia kokemuksiamme. Tietoisuuteemme ja omaan henkiseen tavoitteellisuuteemme perustuva aureettinen alitajunta ylittää yksilöllisyyden rajoja. Kehitymme henkisesti, kun alamme tiedostaa aureettista kokonaisuuttamme.

Aureettisen alitajunnan avulla voimme olla avoimia ihmiskunnan yhteiselle idea- ja tarvekentälle. Myös sisäisen valoisuuden sekä hyväksyvän rakkauden tavoittaminen mahdollistuu aureettisen alitajunnan ansiosta.

Kirjoitus perustuu Tony Dunderfeltin teokseen Valoisaksi, henkisen psykologian opas. Basam Books 2017.

Viimeksi muutettu 14 touko 2018
Satu Ilta

Nimimerkki Satu Ilta on koulutukseltaan sosiologi ja yhteisöpedagogi. Hän työskentelee päätyön ohessa sisällöntuottajana ja printtilehden toimittajana. Satu on kirjoittanut toisella nimimerkillä runoja, joita on julkaistu runoantologioissa ja Sadun omassa runokirjassa. Hän on toimittanut yhden runoantologian. Satua eniten kutkuttavat aiheet liittyvät lapsiin ja kasvatukseen, pitkän parisuhteen hoitamiseen, uskontoon, uskoon ja maailmankatsomuksiin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Myös ihmisten käytös kaikessa irrationaalisuudessaan ja ajankohtaiset sosiaaliset ilmiöt käynnistävät Sadussa ”sisäisen analysaattorin” ja kirjoitusinnon.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU