02 helmi 2018

Mystiset vuotuisjuhlat: Imbolc (Kynttilänpäivä) 2.2.

Kirjoittanut 
Mystiset vuotuisjuhlat: Imbolc (Kynttilänpäivä) 2.2. https://pixabay.com/fi/housut-alusvaatteet-nostalgia-362781/

Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Helmikuun alussa (joko 1. tai 2. päivä, suuntauksesta riippuen) vietetään jo ensimmäistä kevään heräämisen juhlaa. Vaikka Suomessa on tähän aikaan vielä täysi talvi, aurinko saattaa jo ilahduttaa ja mikään ei estä valmistautumista elämän kevään tuloon!

Imbolc sijaitsee puolivälissä talvipäivänseisausta ja kevätpäiväntasausta. Nimi juontuu vanhasta irlantilaisesta termistä, joka viittaa kohdun tai mahan sisällä kasvavaan elämään. Tällä taas viitataan helmikuun alussa raskaana oleviin lampaisiin. Imbolc on ollut myös pakanallisen jumalatar Brigidin juhla. Brighid on pyhän liekin, kodin ja tulen vartija, joka yhdistetään myös inspiraatioon ja luovuuteen. Sapattina voidaan tehdä erilaisia rituaaleja, kunnioittaa luontoa tai omimpia jumalia / jumalattaria, tai yksinkertaisimmillaan luoda omanlainen päivä ja perinteet.

Aineksia omaan kevään odotuksen juhlaan

Imbolc on vahvasti puhdistautumisen ja puhdistuksen ajankohta. Jos olet laittanut kotiisi talvi- tai joulukoristeita, nyt viimeistään on aika siirtää ne naftaliiniin. Suursiivoa perusteellisesti, tuuleta matot ja petivaatteet, kerää risuja uuteen risuluutaan ja anna kaiken vanhan ja pölyisen mennä. Katajansavu, rosmariini tai laakerinlehti raikastavat tunkkaiset tunnelmat hus pois. Teemaan sopii hyvin kataja-aiheiset koristeet ja tuoksuna voi olla vaniljakin.

Nyt on hyvä aika myös valmistaa yrttejä sisältäviä unityynyjä. Tai askarrella oljista aurinkopyöriä ja sijoittaa ne ikkunalle toivottamaan palaavaa auringonvaloa sisälle asuntoon. Jos tahdot laittaa kotiisi alttarin, siinä voi olla hedelmällisyyttä symboloivaa luuta, aurinkopyörä, kynttilöitä, öljylamppu ja/tai siemeniä, teemana uuden elämän alku. Myös elävät kasvit tai leikkokukat käyvät hyvin. Väreistä sopivin on valkoinen.

Henkisellä tasolla voi esimerkiksi tunnustella kevään merkkejä käyskentelemällä luonnossa, kaikki aistit auki. Illalla on hyvä hiljentyä miettimään tulevaa kevättä ja asettaa sille toiveita tai ennustuksia, kynttilöitä tunnelmallisesti poltellen.

Rituaalilla juhlan osanottajat voidaan puhdistaa ja siunata elementtien voimalla: suitsukkeensavua uudistamaan ajatuksia, tulen lämpöä tuomaan uutta voimaa ja paloa, maan ja veden liitoksi suolavedellä pirskottelua, jotta tunnemaailma saa tilaa uudelle kasvulle, jalat kuitenkin vakaasti maassa antaen voimaa ja varmuutta.

Juhla-ateriaa ajatellen näin helmikuun alussa on vain vähän tuoreita kauden kasviksia tarjolla. Keltaisista juureksista ja perunasta voi valmistaa ruokia sekä nauttia sitrushedelmistä. Kaappien pohjalta kannattaa ottaa hyötykäyttöön syksyllä säilötyt herkut ja valmistaa niistä antimia. Lampaanmaitotuotteet, vuohenjuustot ja muut juustot maittavat viinin kaverina juhla-aterialla. Erilaiset siemenet aterialla symboloivat niinikään uutta alkavaa kasvua. Kohtusymboliikkaan liittyen voi leipoa vaalean leivän, jonka sisällä on herkullinen täyte voista ja kuivatuista hedelmistä, kuten aprikoosista. Ennen tai jälkeen ruokailun voidaan viedä luonnolle ja eläimille esimerkiksi leipää.

Kynttilänpäivän ennustukset

Myös suomalaisessa kansanperinteessä (suomenuskossa) vietetään helmikuun toisena päivänä sydäntalven viimeistä merkkipäivää, kynttilänpäivää, josta alkaa kevään odotus. Kynttilän keleistä on ennustettu muiden sydäntalven päivien tapaan myös tulevan kesän säitä. ”Jos ei ole kylmä kynttelinä eikä pakkanen pauku Paavona, niin on halla heinäkuussa ja talvi keskellä kesää”. Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on sanottu olevan yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön ja kymmenen viikkoa kylvöön. Sanottiin myös, että kun varis huutaa ensimmäisen kerran kynttilänpäivän jälkeen, niin kuukauden päästä huutaa vasikka laitumella.

Lähteet:
thuleia.com/imbolc.html
thoughtco.com/guide-to-celebrating-imbolc-2562102
varjojenkirja.com/sapatit/13-imbolc.html
taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/kynttilanpaiva/

Viimeksi muutettu 26 tammi 2018
Taru A.

Taru Aho on paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja ja luontoperäisen henkisyyden tuntija. Fenix-lintu, hyvä haltia, majakan kantaja ja spontaani lentäjä. Kuuluu harvinaisempaan lajistoon, jota tavataan tänä päivänä korvessa ja haja-asutusalueella miehensä kanssa kaksistaan. Polkuja jo kokenut, ja aina vaan utelias.

Kuudennessa Aistissa Taru kirjoittaa enimmäkseen Äiti Maa -kategorian artikkeleita.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU