18 joulu 2018

Kuusi on ikiaikainen haltijapuu ja viisas neuvonantaja

Kirjoittanut 
Kuusi on ikiaikainen haltijapuu ja viisas neuvonantaja Victor Vorontsov - Unsplash

Puiden kuningas tarjoaa meille esimerkiksi luonnonmukaista purkkaa ja c-vitamiinipitoista voimajuomaa. Kuusi on ollut myös kanava aliseen maailmaan ja sitä kautta yleinen uhripuu. Kuusta kuulemalla voi löytää sopivan talon paikan, ja siitä voi valmistaa vaikkapa kanteleen.

Kuusta sanotaan puiden kuninkaaksi. Ehkäpä siksi, että kuusi kasvaa pidemmäksi kuin mikään muu kotimainen puumme. Kuusen latvaverso kasvaa pituutta läpi sen eliniän. Suomen pisimmät kuuset kurkottavat yli 40 metrin korkeuteen ja muualla Euroopassa vielä runsaat 20 metriä korkeammalle.

Aivan pohjoisimmassa Lapissa kuusia ei esiinny lainkaan, mutta muualla maassa kuusen eri alalajit näyttäytyvät runsaslukuisina. Lähtökohtaisesti kotoisa metsäkuusemme jakautuu kahteen eri alalajiin: eteläisemmän Suomen euroopankuuseen ja pohjoisemman siperiankuuseen. Lajinsisäisiä erikoismuotoja tunnetaan kuitenkin lukuisia. Tällaisia erikoismuotoja, jotka luokitellaan esimerkiksi oksien kasvutavan mukaan, ovat esimerkiksi kultakuusi, surukuusi, luutakuusi, käärmekuusi, riippakuusi ja pesäkuusi.

Kuusen tuuheat havut tarjoavat monille metsän eläville pesäpaikan ja aikoinaan ne tarjosivat myös uupuneillle matkalaisille suojaa sekä turvan tunnetta. Kuusen käpysadon siemenet ovat tärkeää ravintoa monille linnuille ja jyrsijöille. Ihminen taas hyödyntää kuusen puuainesta rakennusmateriaalina. Sahapuun lisäksi perinteinen käyttötapa on ollut soitinten, esimerkiksi kanteleiden ja kitaroiden, valmistus. Kuusen juuret taas soveltuvat hyvin erilaisiin punontatöihin.

Siinä missä mänty on aurinkopuu, voisi kuusta luonnehtia varjopuuksi, koska nuori kuusi voi varttua vain vanhemman metsän varjossa. Kuusikko varjostaa alueensa ja tekee näin muiden lajien menestymisen mahdottomaksi. Kuusien yhteisö myös imee valon itseensä ja sitoo auringon energiaa tehokkaammin kuin mikään toinen suomalainen kasviyhteisö.

Kuusi kansanuskossa

Muinaisessa kansanuskossa kuusi on ollut kanava aliseen maailmaan ja vainajien tykö, ja siksi edesmenneille on uhrattu sen äärellä. Kuusi on ollut yleinen uhripuu ja myös monilla tietäjillä ja parantajilla oli omat uhrikuusensa.

Kuusen kuuleminen

”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”, on tunnettu sanonta. Sillä on saatettu viitata tilanteeseen, jossa kuuselta on kysytty neuvoa talon paikasta.

Kuusen konkreettinen kuunteleminen tapahtui esimerkiksi siten, että ennen rakentamisen aloittamista talon isäntä vietti yön kuusen juurella. Jos maanhaltija tai maahinen kertoi hänelle unessa paikan olevan suotuisa, alettiin taloa rakentaa siihen paikkaan. Jos viestiä ei kuunnellut, eli noudattanut, saattoi joutua elelemään vihaisen haltijan kanssa.

Kuusen ”kuuleminen” on kuitenkin voinut tarkoittaa myös yksinkertaisesti sitä, että kuusta ylipäätään kunnioitettiin pihapiirin puista eniten, eikä unohdettu, että se on haltijan koti. Eli “kuuliaisuus” tarkoitti pihapiirin haltijakuusen palvelemista ja arvossa pitämistä.

Kuusen ravinto- ja rohtokäyttö

Nuoria vuosikasvaimia ja silmuja, eli kerkkiä voi syödä ihan sellaisenaan, tai vaikkapa salaatin joukossa. Kerkistä voi myös tehdä esimerkiksi herkullista kuusenkerkkäsiirappia, erilaisia juomia tai mausteita. Kuusenkerkät sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja niistä haudutettu tee on oikeaa voimajuomaa. Jos joulukuusi alkaa kasvattaa uusia vuosikasvaimia, myös ne kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää. Luonnonlääkinnässä kuusenkerkkiä on käytetty mm. reumaattisiin kolotuksiin ja hengitysteiden vaivoihin.

Kuusen pihkaa on pureskeltu purukumin tapaan. Pihkaa on käytetty myös suitsukkeiden aineksena ja sitä voi käyttää vielä tänäkin päivänä esimerkiksi itse tehtyä irtosuitsuketta valmistettaessa.

Lähteet:

  • Pulkkinen & Lindfors: Suomalaisen kansanuskon sanakirja (Gaudeamus 2016)
  • sites.google.com/site/puulajipuisto
  • yrttitarha.fi
  • taivaannaula.org/2012/08/06/puiden-juurilla
  • metla.fi/julkaisut/mt/670/kuusi.htm
Viimeksi muutettu 17 joulu 2018
Saaga Saarnisola

Saaga Saarnisola on paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja ja luontoperäisen henkisyyden tuntija. Fenix-lintu, hyvä haltia, majakan kantaja ja spontaani lentäjä. Kuuluu harvinaisempaan lajistoon, jota tavataan tänä päivänä korvessa ja haja-asutusalueella miehensä kanssa kaksistaan. Polkuja jo kokenut, ja aina vaan utelias.

Kuudennessa Aistissa Saaga kirjoittaa enimmäkseen Äiti Maa -kategorian artikkeleita.

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU