09 elo 2018

Eläinkommunikaatio – mitä eläimet haluavat meille kertoa?

Kirjoittanut 
Eläinkommunikaatio – mitä eläimet haluavat meille kertoa? https://pixabay.com/fi/hevoset-tytt%C3%B6-el%C3%A4inten-nainen-1996285/

”Mitä eläimet kertoisivat, jos ne osaisivat puhua?”, monet meistä ovat miettineet. Eläinkommunikoijat tietävät vastauksen. Eläinkommunikaatio on, kuten nimikin kertoo, keskustelua eläinten kanssa. Tässä tapauksessa toinen osapuoli on ihminen, joka välittää keskustelun tulokset toisille ihmisille. Eläinkommunikoija on siis oikeastaan tulkki. Keskustelu tapahtuu mielen tasolla – kommunikoija luo sisäisen yhteyden eläimeen. Yhteyttä voi kuvailla telepaattiseksi.

Ihmisten ja eläinten yhteys oli ennen itsestäänselvä asia. Esimerkiksi shamaanit ammensivat eläinten viisaudesta ja kunnioittivat niiden voimia. Nykyään eläimet nähdään lähinnä sen kautta, miten ne voivat olla meille hyödyksi. Ne ovat ruokaa, ne tuottavat meille iloa lemmikkeinä tai niitä käydään katselemassa eläintarhoissa tai safareilla. Niinpä olemme kadottaneet yhteyden niihin, emmekä osaa kuunnella niitä. Eläinkommunikoijat auttavat, ja muistuttavat myös siitä, että eläimiä voi ja pitää kuunnella.

Maailmalla tunnetuimpien eläinkommunikoijien joukkoon kuuluu Amelia Kinkade, joka on omistanut elämänsä eläinten suojelulle. Hän kuvailee, että eläimillä on rikas tunne-elämä: nekin ihastuvat, surevat, toivovat, suunnittelevat ja pohtivat asioita. Ne myös tuntevat lähellä elävät ihmisensä hyvin – psykologisine puutteineen ja terveysongelmineen.

Suomessa eläinkommunikoijista tunnetuin lienee Maiccu Kostiainen. Hänen mukaansa eläinten kanssa voi oppia puhumaan kuka tahansa, mutta se vaatii harjoitusta aivan kuten muidenkin vieraiden kielten oppiminen.

Eläinkommunikaation lahja

Taina Lamminmäki sai sysäyksen tietoiseen eläinkommunikaatioon juuri Maiccu Kostiaisen luennolla. Hän kävi Kostiaisen kurssin: ”Siellä valkeni monta asiaa ja ymmärsin, että olin kommunikointia harjoittanut jo kauan, mutta en täysin ymmärtänyt sitä. Kurssin jälkeen aloin harrastaa sitä tietoisesti ja tulokset olivat aika huikeat”, hän kuvailee. Nykyisin hän työskentelee eläinkommunikoijana ja eläinten luontaishoitajana.

Lamminmäki kokee kommunikoineensa eläinten kanssa siis jo lapsesta asti, ja eläinten luontaishoitajaksi opiskelu ja energiahoitoihin perehtyminen syvensi tietoa entisestään. Eläinkommunikoija Maria Karmin vaiheissa on samanlaisia piirteitä. Hän vietti suuren osan lapsuudestaan isovanhempiensa eläinten ympäröimänä ja hoiti niitä suurella rakkaudella ja hellyydellä. ”Lampaitten kanssa koin olevani kuin kotonani ja nautin suunnattomasti sanattomasta viestinnästä, joka vallitsi välillämme. Kenties minä olin se joka enimmäkseen heille puhui, mutta he olivat siinä tukenani ja ystävinäni. Ymmärsimme toisiamme ilman sanoja, koin että olimme kuin yhtä”, Karmi kertoo.

Maria Karmi havahtui kykyynsä kuitenkin toden teolla 12 vuotta sitten. Opettaja oli hänen oma koiransa: ”Olin juuri lukenut loppuun Amelia Kinkaden kirjan eläinkommunikoinnista ja kysyin Ruffelta, onko jotakin mitä voisin tehdä hänen puolestaan. Ruffe katsoi minua syvälle silmiin, laittoi tassunsa syliini ja sanoi selvällä ruotsinkielellä 'yritä rakastaa minua, se on ainut asia mitä tarvitsen'. Sitä rakkautta, joka vyöryi ylitseni, eivät sanat pysty kuvaamaan. Tämä oli SE suudelma tai lähtölaukaus, joka vei minut mukanaan eläinkommunikoinnin kiehtovaan maailmaan”.

poika ja koira

Miten eläimet välittävät viestinsä?

Eläimiin voi luoda yhteyden monilla tavoilla. Kuten Maria Karmi kertoo, hänet eläinkommunikoinnin polulle sysäsi koiran ilmaisema lause Marian

omalla äidinkielellä. Hän kuvailee kommunikaatiota seuraavin sanoin: ”Eläinkommunikoinnissa on kyse kyvystä puhua mentaalisesti eläimen kanssa käyttäen sisäistä dialogia. Eläin ajattelee tuntein ja kuvin, niin kuin mekin. Me ihmiset puemme nämä tunteet ja kuvat sanoiksi ja sanat voidaan taas pukea tunteiksi ja kuviksi päämme sisällä. Näin syntyy vuoropuhelua eläimen ja ihmisen välillä".

Tärkeintä kommunikaation mahdollistamisessa on Marian mukaan empatia: ”Se että tuntee niin vahvasti sen mitä toinen, josta välittää tuntee”. Lapset ovat luonnostaan empaattisia, mutta oppivat kasvaessaan, että sitä ei pidetä positiivisena asiana etenkään mitä tulee eläinten tuntemuksiin. Niitä ei oteta vakavasti.

Lamminmäki puolestaan kertoo, että ”kommunikointi tapahtuu energiatasolla. Otan omalla energiallani yhteyden eläimen energiakenttään. Kommunikointi on energian virtausta välillämme, joka muuttuu sanoiksi, mielikuviksi, tunteiksi ja joskus fyysiseksi tunteeksi kehossani, riippuen siitä mitä kukakin eläin kertoo ja mitä hän pitää tärkeänä minulle ilmaista.”

Lamminmäki kuvailee, että eläimet kertovat aina siitä, mitä ne juuri sillä hetkellä kokevat. Erityisesti menneisyys ja tulevaisuuden toiveet välittyvät puolestaan mielikuvina. Kommunikaatio on myös mahdollista maailman jättäneiden eläinten kanssa: ”Edesmenneet eläimet puhuvat usein hyvin selkeästi asiansa ja ne ovat aina positiivisesti sävyttyneitä asioita”.

Eläimet lohduttavat – ja muistuttavat universumin luonteesta

Eläinten kanssa kommunikointi ja niiden viestien välittäminen ei ole ainoastaan eläimen kipujen tai sairauden tunnistamista tai yhteyden luomista edesmenneeseen eläimeen. Eläimet lohduttavat meitä – ja eläimiltä voi oppia paljon. Niillä on tietoa, jota vailla monet meistä taivaltavat halki elämänsä, kuolemaa peläten, huolissaan ja unohtaen rakastaa.

Taina Lamminmäki kertoo, että eläinten viestit ovat hyväksyviä ja anteeksiantavia. Ne eivät tunne vihaa tai katkeruutta, eivätkä pelkää kuolemaa. Ne tietävät, toisin kuin monet ihmiset, että fyysinen kuolema ei ole elämän loppu. ”Eläinten viestit ovat hyvin positiivia, yleensä rakkautta pursuavia, olkoon heidän elämänsä ollut millainen vain”, hän summaa.

Eläinkommunikaation avulla voi tietysti myös saada selville, kokeeko eläin jonkilaisia kipuja. Ne eivät kuitenkaan painota sairauksiaan, vaan ohittavat ne nopeasti: ”Eläimet kun eivät murehdi tilaansa eikä tulevaisuuttaan, niin sairaudet eivät heidän elämässään ole hallitseva asia. Mielestäni eläinten asenne elämään on se, mitä ihmisten pitäisi heiltä oppia. Kaikki elämässä on rakastettavan ihanaa”, Lamminmäki kertoo.

Karmi puolestaan muistuttaa, että kommunikoinnin ehtona on tietoisuus siitä, että kaikki tuntemamme tunteet ovat universaaleja. Eläinten sisäinen maailma ei juuri eroa ihmisten sisäisestä maailmasta. Eläimet kokevat samoja tunteita kuin ihmiset, ilosta suruun ja rakkauteen. Ne vain ilmaisevat tuntemuksensa toisin – kyynelehtimättä tai hihkumatta. Tunne on Karmin mukaan kuitenkin puhdas ja vahva.

”Sanonkin aina että eläin on ajatuksenlukija. Hän näkee sanojesi taakse. Sanat kun ovat pelkästään jäävuoren huippu. Moni on varmasti ajatellut, että eläin tuntuu lukevan ajatuksia. Ja niin hän tekeekin. Jos esimerkiksi ajattelet että olisi aika mennä ulos koiran kanssa, hän odottaa jo hämmästykseksesi ovensuussa”, Karmi pohtii.

”Eläimet osaavat todella rakastaa, ja koskettaa ihmisen sydäntä. Kunpa osaisimme ottaa tämän heiltä vastaan. Uskon vahvasti, että on tapahtumassa tietoisuuden muutos, jonka myötä seuraava sukupolvi jo näkee eläimissä vertaisensa kanssakulkijan. Näin uskon ja toivon. Siihen saakka toimin nöyrästi sanansaattajana ihmisen ja eläimen välillä”, Maria Karmi summaa.

Kokemuksia eläinkommunikaatiosta

Joskus eläinkommunikaation välityksellä omistajat saavat selville, että eläin kärsii tai ei pidä jostain arkisesta asiasta. Maria Karmi kertoo kommunikoineensa erään koiran kanssa, joka kertoi hänelle, ettei pidä jalkakylvystä. Samalla hän näki kuvan koirasta seisomassa pienessä saavissa. Myöhemmin omistaja kertoi, että hänellä oli tapana laittaa koira seisomaan hetkeksi veteen, jotta tassuihin muodostuneet lumipaakut sulaisivat.

Arkisten asioiden lisäksi eläinkommunikoijat ovat usein tekemissä raskaiden ja vaikeiden kysymysten kanssa. Sekä Karmilla että Lamminmäellä on kokemuksia surullisista hevosista. Lamminmäki kertoo, miten eräs hevonen söi hyvin niukasti ja kiersi kehää. Kun hän otti hevoseen yhteyden, paljastui että monia kertoja tallista toiseen siirretty hevonen pelkäsi uutta muuttoa. ”Hevonen oli hyvin avoin, mutta täynnä negatiivista säkenöivää energiaa, jota sinkoili sen energiakentästä. Kerroin, että enään ei ole mitään hätää, että koskaan hän ei lähde enään siitä tallista pois”, Lamminmäki kuvailee. Hevonen rauhoittui nopeasti tiedon saatuaan.

Karmi puolestaan kertoo hevosesta, jonka omistaja pyysi apua. Hän oli luopumassa toivosta ja harkitsi hevosen lopettamista. ”Hevonen itse viestitti kauttani, että hän jaksaisi vielä yrittää jos vaan hänen ihmisensä jaksaa”, Maria kertoo. Hevonen selvisi ja Maria Karmi sai myöhemmin videon hevosesta, joka oli parhaimmissa voimissaan.

Lamminmäki jatkaa, että hän saa eniten pyyntöjä sairaiden eläinten omistajilta. Eläimet näyttävät hänelle sairautensa, ja sen havaitakseen Lamminmäki pyytää omistajilta kuvaa lemmikistään. ”Vaiva näkyy kuvan energiakentästä, eläimen energiakehosta”, hän kertoo.

Syvennä yhteyttä läheisiin eläimiisi

Kaikki lemmikinomistajat muistavat varmasti hetkiä, jolloin lemmikin käytös on lähinnä ärsyttänyt. Oma mielentila estää eläimen ymmärtämisen. ”Ihmiset eivät vain pysähdy lukemaan eläimiään. He inhimillistävät eläimiä liikaa, etenkin negatiivisia tunteita, ajattelevat eläimen vihaavan, olevan katkera, tekevän jotain ilkeyttään, suunnittelevan jotain tulevaa. Eläimet eivät tee mitään näistä. Kun ihmiselle tulee sellainen mielikuva, eläin yrittää viestittää jotain asiaa omistajalleen, mutta ihminen ei ymmärrä viestiä”, Lamminmäki harmittelee.

Jos eläin käyttäytyy poikkeuksellisella tavalla, kannattaa kuitenkin pysähtyä miettimään eläimen välittämää viestiä. Poikkeava käytös liittyy Taina Lamminmäen mukaan usein joko kipuihin tai pelkoon. Eläimet viestivät ihmisille jatkuvasti elekielellään, mutta viesti jää useimmiten ymmärtämättä.

Maria Karmi kehottaa myös ihmisiä kääntymään sisään päin, jos eläimen kanssa tulee ongelmia. Eläimiä voisi kutsua ajatustenlukijoiksi, joten omistajan tai hoitajan ajatuksilla on suuri vaikutus eläimen käyttäytymiseen. Jos esimerkiksi koirasi ei kulje moitteettomasti muiden koirien ohi, mieti miten itse reagoit kun huomaat tällaisen tilanteen tulevan vastaan. Tarkkaile kehoasi ja ajatuksiasi – ja korjaa niitä. Luo mielikuva rauhallisesta kohtaamisesta hermostuneen koiran kiinnipitämisen ja oman hermostumisen sijaan.

Maria Karmi kehottaa myös mielikuvin selittämään koiralle tai muulle eläimelle sen, mitä siltä odotetaan. Jos kutsut sitä luoksesi tai kiellät sitä, selitä sille miksi. ”Tämän olemme kaikki velkaa eläimillemme. Sillä ei ole mitään arvokkaampaa kuin se, että saamme kokea tulevamme nähdyksi ja kuulluksi. Olimmepa sitten eläin tai ihminen”, Karmi päättää.

Kiinnostaako eläinmaailman viestit? Marja Sääski Kuudes Aisti Auttajat puhelinpalvelusta välittää sinulle viestejä eläinmaailmasta.

(artikkeli on päivitetty 9.8.18  ja se on julkaistu ensimmäisen kerran 2.3.2015)

Viimeksi muutettu 09 elo 2018

3 kommenttia

  • Kommentoi linkkiä 28 heinä 2017 lähettänyt toimitus

    Hei Claudia, ota yhteyttä suoraan eläinkommunikoijaan, sillä hän ei saa viestejä sivuston kautta. T: toimitus

  • Kommentoi linkkiä 25 heinä 2017 lähettänyt Claudia

    Lisään: vuodesta noin 2014 en ole juurikaan pystynyt kulkemaan tarpeeksi lenkillä, sairastuin vaikeaan epilepsiaan. Minulla oli aiemmin loistava kunto. Yhtäkkiä vointini alkoi kohenemaan, minulle syötettiin väärää lääkettä ja olen lopettelemassa sitä, yhtäkkiä sitä ei saa lopettaa vaan vähentää kunnes kaikki on ohi. En tiedä sitä, haluaako hän jo pois, vaikka koirani on aina ollut niin elinvoimainen ja iloinen. Tai sitten se on halunnut viimeiseen asti olla sellainen -kenties meidän takiamme. Sen vain tiedän että eläimet rakastavat ihmisiä äärettömästi. Minä kärsin siitä että koirani on joutunut todistamaan raskaan kohtaloni.Mietin tosiaankin haluaako rakas koirani nyt pois. Minä haluaisin itsekkäästi ettei se vielä lähtisi. Minusta näyttää että kun se katsoo minua silmiin, se toivoisi että parantaisin sen, tai sitten kuvittelen. Sinä tiedät sen paremmin, en minä.T. Claudia. Kaikkea hyvää Sinulle!

    T. Claudia.

  • Kommentoi linkkiä 25 heinä 2017 lähettänyt Claudia

    Pyydän apua. Pystyisitkö parantamaan koirani? Minulla ei ole enää keinoja. Se on vanha, 16 -vuotias ja menee vieläkin kovaa kyytiä syö hyvin ja on kuin nuori koira. Yhtäkkiä sille ilmaantui patti vasempaan takajalkaan. Se puri sen rikki ja sillä on hirveä kipu. Täällä ei eläinlääkärit paranna noin vanhoja koiria vaan tappavat ne heti. Minulla on ollut tosi vaikeaa ja raskasta, olen sairas ja nyt alkaa olla terveempi olo. Tiedän että koirani tietää minusta uskomattoman paljon asioita mistä itsekään en ole perillä ja tiedän sen että sairauteni vuoksi en ole kyennyt vuodesta n. kulkemaan paljoakaan lenkillä. Näytti ettei se halunnut jättää minua yksin. Olen todella vajaa ihminen, en ymmärrä tarpeeksi. Ihmettelen miten koirani on ollut suunnattoman kärsivällinen, minä olen täysin epäonnistunut. Se hylättiin pienenä kadulle ja minä hain sen kennelistä. Lämpimin terveisin Claudia

Jätä kommentti

Huom! Nimi tai nimimerkki näkyy kaikille lukijoille, sähköpostiosoite jää vain toimituksen tietoon.

Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU