Lehtensä avanneet koivut vehreällä järvenrannalla. Laituri, soutuvene ja lämmin kesäilta kevyellä hyttystuulen henkäyksellä. Sininen taivas ja valkoiset puunrungot käsi kädessä. Mielikuva on sydäntä koskettavan supisuomalainen, suorastaan isänmaallinen. Se ei tuntuisi ollenkaan niin lämpöisen perinteiseltä ilman koivuja, jotka ilahduttavat meitä kauneutensa lisäksi ravintona, rohtona, vihtana ja monin muin tavoin, jopa terapeuttisesti.

Saamelaisten, kuten monien muidenkin pohjoisten kansojen maailmankatsomuksessa luontosuhteen heikkenemisestä ja tasapainon rikkoutumisesta seurasi ihmisen voiman väheneminen. Seidat ovat saamelaisille pyhiä ja luonnonmahtia sisältäviä paikkoja, joilla palvottiin tärkeitä jumalia ja luonnonhenkiä. Tiesitkö muuten, että ihan alkujaan naisilla ei ollut asiaa seita-paikoille? Se oli nimittäin miesten hommia.

13 kesä 2018

Luonto parantaa: Suksi suolle

Kirjoittanut

Pitkittynyt stressi kiihdyttää solujen vanhenemista ja alentaa elinikää. Luonnossa kulkeminen tai pelkkä oleminen taas laskee stressitasoja tehokkaasti. ”Luonnolla lääkitseminen” ei välttämättä korvaa muita lääkkeitä, mutta parantaa toimintakykyä, tuo sisäistä rauhaa, sopusointua ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.Sarjan toisessa osassa suksimme suolle ja vilkaisemme miltä siellä näyttää.

11 kesä 2018

Haltijoiden mailla

Kirjoittanut

Haltijat, nuo mytologiset olennot, jotka joillekin tuovat mieleen Tolkienin tarinoiden suippokorvaiset, taitavasti miekkaa ja jousipyssyä käyttävät liehutukat. Toisille ne taas ovat tuttuja suomalaisesta kansanperinteestä, joka vilisee tonttuja, henkiä, metsäneitoja ja maahisia. Mikä on oikeasti haltija?

Pitkittynyt stressi kiihdyttää solujen vanhenemista ja alentaa elinikää. Luonnossa kulkeminen tai pelkkä oleminen taas laskee stressitasoja tehokkaasti. ”Luonnolla lääkitseminen” ei välttämättä korvaa muita lääkkeitä, mutta parantaa toimintakykyä, tuo sisäistä rauhaa, sopusointua ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Luonto parantaa -juttusarjan ensimmäisessä osassa vinkkaamme ulkona nukkumisesta.

Entisaikoina elettiin luonnon kiertokulun mukaan ilman keinovaloja ja digitaalisia vilkuttimia. Silloin seurattiin arkielämän osviittana esimerkiksi taivaankappaleita, kuten Kuuta. Eri aikoihin kuun kiertoa asiat saattavat olla joko edullisia tai epäedullisia, tai vaihtoehtoisesti vain erilaisia. Kokeile kuun vaiheiden seuraamista omassa arkielämässäsi: sillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia!

Lapset käyttävät runsaasti aikaa televisiota, tietokoneen tai puhelimen näyttöä tuijottaen. Yhä useammat lapset ovat myös ylipainoisia. Vaikka tietokoneita ei tarvitsekaan kokonaan unohtaa, kannattaa lasten yhteyttä luontoon pyrkiä ruokkimaan. Se on teko, joka auttaa heitä ylläpitämään hyvinvointiaan aikuisenakin.

Kotipihaasi vartioivalla pihlajalla saattaisi olla monia tarinoita ja salaisuuksia kerrottavanaan. Kaunista, värikästä ja vaatimatonta pihlajaa on pidetty niin pyhänä, hyvänä kuin pahanakin. Se voi suoda sinulle kalaonnea yllättävällä tavalla, toimia vasarasi vartena, auttaa paranemaan tai maustaa ruokasi karvasmantelin aromilla.

Luonnonmagia on simppeleitä ja suoraviivaisia "taikoja", joita voi toteuttaa kuka tahansa. Tällainen luonnollinen taikuus perustuu siihen, että sekä maa itse, että sinä ja minä olemme jo maagisia voimanlähteitä, ilman sen kummempia kommervenkkejä. Käytännön esimerkkien kolmannessa osassa työskennellään sateen ja sumun kanssa.

Luonto tekee meille hyvää, tutkitustikin. Se tekee meistä lempeämpiä ja empaattisempia, se saa liiallisen, negatiivisen itsekritiikin vaimenemaan ja ruokkii lempeyttä. Ja jo pelkällä luontokuvien katselullakin on meihin positiivinen vaikutus. Millä tavoin luonnon parantavista voimista voi nauttia?

Luonnonmagia on simppeleitä ja suoraviivaisia "taikoja", joita voi toteuttaa kuka tahansa. Tällainen luonnollinen taikuus perustuu siihen, että sekä maa itse, että sinä ja minä olemme jo maagisia voimanlähteitä, ilman sen kummempia kommervenkkejä. Käytännön esimerkkien toisessa osassa vinkkaamme miten voit pyytää puilta apua, joko pulmiisi tai toiveidesi toteutumiseen.

Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa mm. muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Toukokuun ensimmäisenä päivänä juhlitaan kesän alun kunniaksi värikkäästi Beltane -nimistä vuotuisjuhlaa.

Sivu 1 / 15
Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU