Henkisissä piireissä puhutaan usein maadoittumisesta, ohimennen, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa aamupuuron keittämisestä. Kaikki tietävät, että aamupuuro keitetään esimerkiksi hellalla, siksi että voidaan valmistuksen jälkeen syödä puuro ja näin tulla kylläiseksi joksikin aikaa. Onko maadoittuminen yhtä yksinkertaista ja itsestään selvää kuin puuron keittäminen? Mitä maadoittuminen tarkoittaa, miksi pitäisi maadoittua ja miten se käytännössä tapahtuu?

Katajasta tuli Suomen kansan ja sitkeyden vertauskuva, kun Juhani Aho julkaisi kaksiosaisen lastukokoelman ”Katajainen kansani” sortovuosina 1899 – 1900. Tällä puulajilla on kuitenkin paljon muitakin syvällisiä merkityksiä, erityisesti kansanperinteessä. Katajan puunhaltijoita on pidetty paitsi voimallisena, myös kaikkein kauneimpana väkenä. Katajaa on käytetty sekä kansantaikuudessa että rohto- ja ravintokäytössä. Vielä tänäkin päivänä arvostetaan esimerkiksi maustamisessa katajanmarjojen pikanttia makua.

Luonnossa oleminen päivittäin noin 20 minuuttia on todettu vaikuttavan monella tavalla hoitavasti. Tutkimukset kuvaavat miten masennus, keskittymisvaikeudet, stressi ja ärtyneisyys helpottuvat. Parhaiten ihminen elpyy monimuotoisessa metsässä ja vähemmän puistoissa ja pihoilla. Jopa puuhun nojaaminen tai halaaminen on todettu stressiä lieventäväksi. Kerrottuani tästä luentoni yhteydessä italialaisille ja venäläisille lääkäreille, venäläiset lääkärit totesivat, että heidän kulttuurissaan tiedetään mihin vaivaan mikin puu tuo helpotusta.

Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Helmikuun alussa (joko 1. tai 2. päivä, suuntauksesta riippuen) vietetään jo ensimmäistä kevään heräämisen juhlaa. Vaikka Suomessa on tähän aikaan vielä täysi talvi, aurinko saattaa jo ilahduttaa ja mikään ei estä valmistautumista elämän kevään tuloon!

Pohjanpalo, rutjat, rutjanpalo, ruijan valkea, pohjantulet, taivaanvalkeat, juoksentelevat tuliketut, tulizet pattsahat, pohjan portit. Revontuliin liittyy useita erilaisia nimityksiä sekä taianomaisia tarinoita, koska ilmiölle ei vuosituhansiin pystytty antamaan minkäänlaista tieteellistä selitystä. Ethän vaan katso noita upeita ilmiöitä liian kauan, häiritse viheltämällä taikka kulje paljain päin ulkona?

Onko sinulla tiettyä eläintä, lintua tai hyönteistä, jota tunnut näkevän usein tai jolla on sinulle erityinen merkitys? Jos huomiosi kiinnittyy samaan eläimeen, yrittää se ehkä viestiä sinulle jostakin, antaa viisautta tai tietoa tulevasta. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla eläviä, vaan eläinten kuvat, eläimiin liittyvät esineet ynnä muut ajavat samaa asiaa. Kaikilla niillä on jokin tarina.

Suomalainen joulu on saanut vaikutteita niin pakanallisista hedelmällisyystaioista kuin kekristäkin. Myös ulkomaalaisia vaikutteita siihen on omaksuttu. Juhla on meille tärkeä, sillä se tuo pilkahduksen valoa ja iloa pitkän talven keskelle. Monet perinteet ovat säilyneet, vaikka ne ovatkin ajan saatossa muuttuneet nykyelämään paremmin istuviksi. (Artikkeli on julkaistu sivustolla aiemmin vuonna 2014).

Rikkinäisyys haavoittaa sisimpäämme ja saattaa lopulta syödä jopa kaiken liikenevän voiman ja energian. Sisin voi myös olla vereslihalla niin pitkään, ettei enää edes muista millaista on olla ehjä ja energinen, oma itsensä. Yksi eheytymistä edistävä keino saattaa löytyä shamaanien parista, joiden parantamistekniikoita on käytetty keskuudessamme jo tuhansien vuosien ajan. Shamanistiset opit voivat muun muassa auttaa päästämään irti traumoista, tunnepuolen ongelmista ja itsetuhoisista käyttäytymismalleista, jotka aiheuttavat meille moninaista tuskaa.

Eläimillä on samoja tunteita kuin ihmisillä ja tunteet yhdistävät meidät kädellisiin ja muihin nisäkkäisiin. Eläinten tunneilmaisu on avointa, välitöntä ja suoraa siinä missä ihmiset voivat salata todellisia tunteitaan. Ihmiset pystyvät salaamaan tunteensa jopa itseltään, mikäli henkinen ja psyykkinen kasvu on vinoutunut. Kissa ja koira ovat ihmisten yleisimpiä lemmikkejä, ja mitä parhaita tunnetaitojen ja henkisen kasvun opettajia. Ne ovat eläneet lähellämme henkisinä oppaina jo 10 000 vuoden ajan.

Matangi on yksi kymmenestä viisauden jumalattaresta ja hänen tehtävänsä on näyttää, miten olla voimakas maailmassa, jossa valta nähdään kapean ihmisjoukon etuoikeutena.  Nämä jumalattaret, feminiiniset hahmot, edustavat tantrista ajatusta siitä, että meidän kaikki kokemuksemme ovat Shaktin, suuren jumalattaren ilmentymiä. Suuret ja pienet, rikkaat ja köyhät, puhtaat ja saastuneet – kaikki koostuvat sisimmiltään samoista asioista. Tantrinen perinne on yhtä vakuuttunut tästä, kuin brahmanin hindulaisuus (yleisempi jumalanpalvelusmuoto) on kyseisten ääripäiden kaksiarvoisuudesta.

Asatru, Druidismi, Shamanismi, Suomenusko, Wicca ja muut luonnonnoituudet, mitä nämä luonnonuskonnot oikein ovat ja mihin ne perustuvat? Jo muinaisina aikoina ihmiset etsivät jumaluutta luonnosta, hengistä, haltijoista tai luonnon voimista. Vaikka kristinuskon leviäminen syrjäytti ja kielsi monet wanhojen kansojen uskomukset pahuutena ja pakanuutena, ovat jotkut niistä selviytyneet myös näihin päiviin saakka. Osa vanhakantaisena, osa nykyaikaistettuna. Juttusarjamme viidennessä ja viimeisessä osassa raotamme noitapadan kantta.

Asatru, Druidismi, Shamanismi, Suomenusko, Wicca ja muut luonnonnoituudet, mitä nämä luonnonuskonnot oikein ovat ja mihin ne perustuvat? Jo muinaisina aikoina ihmiset etsivät jumaluutta luonnosta, hengistä, haltijoista tai luonnon voimista. Vaikka kristinuskon leviäminen syrjäytti ja kielsi monet wanhojen kansojen uskomukset pahuutena ja pakanuutena, ovat jotkut niistä selviytyneet myös näihin päiviin saakka. Osa vanhakantaisena, osa nykyaikaistettuna. Juttusarjamme neljännessä osassa tutustumme Suomenuskoon.

Sivu 1 / 13
Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU