Koristeltuja pääsiäismunia on harrastettu 900-luvulta asti. Suklaamunat puolestaan ovat uudempi keksintö. Niillä on myös varjopuolensa: pääsiäismunien tuotannon kaikkia vaiheita on vaikea selvittää, ja niihin saattaa liittyä esimerkiksi lapsityövoimaa.

Yksinäinen nainen astelee kuun valossa pitkin autiota hiekkarantaa. Hän seisahtuu ja poimii harmaantuneen puutikun, jonka meri on huuhtonut rantaan. Tikulla hän piirtää märkään hiekkaan symbolin. Nainen väistää aaltoa, joka tullessaan huuhtoo hiekkaan piirretyn symbolin sileäksi. Samaan aikaan äkillinen tuulenpuuska irrottaa hänen tiukkaan kiedotun huivinsa kulman. Nainen hymyilee, koska hän on varma, että hänen taikansa on toiminut. Mutta miten ja miksi näin yksinkertaisista teoista voi syntyä magiaa?

Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa mm. muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Maaliskuussa juhlistetaan kevään hedelmällisyyttä joko 21.3. tai vaihtoehtoisesti kevätpäiväntasauksen varsinaisena ajankohtana. Tänä vuonna tasauksen päivä on Greenwichin aikaa 20.3.2018 klo 16:15. Tästä alkaa kasvu kohti kukoistusta!

Valkoinen vuorenhuippu heijastuu aamun auringon ensimäisten säteiden ilmestyessä horisontista. Teen aurinkotervehdyksen ison kerrostalon katolla Kathmandun laakson yläpuolella. Olen saapunut Nepaliin ja aloittanut muutaman kuukauden karmajoogan. Ashrami on luostarin tapainen pyhä keskus, jossa harjoitetaan joogaa ja luonnonmukaista omavaraisuutta. Tässä ashramissa on noin 250 lasta ja nuorta asumassa, töissä ja opiskelemassa.

Käsin valmistetulla ja uniikilla rummulla voi olla monta nimeä ja erilaista tarkoitusta. Shamaanirumpu, voimarumpu, intiaanirumpu, kehärumpu, noitarumpu. Joistakin rummuista saatetaan myös käyttää nimitystä kannus, joka viittaa suomalais-ugrilaiseen samanismiin. Yhtä kaikki – kaikilla rummuilla on muutamia yhteisiä piirteitä, joilla voi parantaa omaa elämänlaatua ja muun muassa lievittää stressiä.

Henkisissä piireissä puhutaan usein maadoittumisesta, ohimennen, vähän samaan tapaan kuin vaikkapa aamupuuron keittämisestä. Kaikki tietävät, että aamupuuro keitetään esimerkiksi hellalla, siksi että voidaan valmistuksen jälkeen syödä puuro ja näin tulla kylläiseksi joksikin aikaa. Onko maadoittuminen yhtä yksinkertaista ja itsestään selvää kuin puuron keittäminen? Mitä maadoittuminen tarkoittaa, miksi pitäisi maadoittua ja miten se käytännössä tapahtuu?

Katajasta tuli Suomen kansan ja sitkeyden vertauskuva, kun Juhani Aho julkaisi kaksiosaisen lastukokoelman ”Katajainen kansani” sortovuosina 1899 – 1900. Tällä puulajilla on kuitenkin paljon muitakin syvällisiä merkityksiä, erityisesti kansanperinteessä. Katajan puunhaltijoita on pidetty paitsi voimallisena, myös kaikkein kauneimpana väkenä. Katajaa on käytetty sekä kansantaikuudessa että rohto- ja ravintokäytössä. Vielä tänäkin päivänä arvostetaan esimerkiksi maustamisessa katajanmarjojen pikanttia makua.

Luonnossa oleminen päivittäin noin 20 minuuttia on todettu vaikuttavan monella tavalla hoitavasti. Tutkimukset kuvaavat miten masennus, keskittymisvaikeudet, stressi ja ärtyneisyys helpottuvat. Parhaiten ihminen elpyy monimuotoisessa metsässä ja vähemmän puistoissa ja pihoilla. Jopa puuhun nojaaminen tai halaaminen on todettu stressiä lieventäväksi. Kerrottuani tästä luentoni yhteydessä italialaisille ja venäläisille lääkäreille, venäläiset lääkärit totesivat, että heidän kulttuurissaan tiedetään mihin vaivaan mikin puu tuo helpotusta.

Monissa luonnonuskonnoissa vietetään vielä tänäkin päivänä kahdeksaa vuotuisjuhlaa (tai ”sapattia”), jotka juontavat juurensa muinaisesta kelttiläisestä perinteestä. Vuodenpyörä tai vuodenkierto seuraa näitä taitekohtia, seisauksia, tasauksia ja vuodenaikojen vaihtumista. Helmikuun alussa (joko 1. tai 2. päivä, suuntauksesta riippuen) vietetään jo ensimmäistä kevään heräämisen juhlaa. Vaikka Suomessa on tähän aikaan vielä täysi talvi, aurinko saattaa jo ilahduttaa ja mikään ei estä valmistautumista elämän kevään tuloon!

Pohjanpalo, rutjat, rutjanpalo, ruijan valkea, pohjantulet, taivaanvalkeat, juoksentelevat tuliketut, tulizet pattsahat, pohjan portit. Revontuliin liittyy useita erilaisia nimityksiä sekä taianomaisia tarinoita, koska ilmiölle ei vuosituhansiin pystytty antamaan minkäänlaista tieteellistä selitystä. Ethän vaan katso noita upeita ilmiöitä liian kauan, häiritse viheltämällä taikka kulje paljain päin ulkona?

Onko sinulla tiettyä eläintä, lintua tai hyönteistä, jota tunnut näkevän usein tai jolla on sinulle erityinen merkitys? Jos huomiosi kiinnittyy samaan eläimeen, yrittää se ehkä viestiä sinulle jostakin, antaa viisautta tai tietoa tulevasta. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla eläviä, vaan eläinten kuvat, eläimiin liittyvät esineet ynnä muut ajavat samaa asiaa. Kaikilla niillä on jokin tarina.

Suomalainen joulu on saanut vaikutteita niin pakanallisista hedelmällisyystaioista kuin kekristäkin. Myös ulkomaalaisia vaikutteita siihen on omaksuttu. Juhla on meille tärkeä, sillä se tuo pilkahduksen valoa ja iloa pitkän talven keskelle. Monet perinteet ovat säilyneet, vaikka ne ovatkin ajan saatossa muuttuneet nykyelämään paremmin istuviksi. (Artikkeli on julkaistu sivustolla aiemmin vuonna 2014).

Sivu 1 / 14
Ei vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy!

KIRJAUDU