02.02.2017

Totuus voidaan tietää, hyvä voidaan vain tehdä

Kuva nykyajan ihmisestä: ”Tässä on hän, ja hänen yläpuolellaan on Mikael, suuri aurinkohenki, joka tuo tullessaan henkistä ajattelukykyä antaen voimia toimia henkisestä ajattelusta käsin. Hän alapuolellaan ja hiukan hänen takanaan on Rafael, Merkuriuksen henki muuntaen seksuaalista rakkautta rakkaudeksi ihmiskuntaa kohtaan, omistamishalua rakkaudeksi maailmaa kohtaan, hävittämisen halua rakkaudeksi kehitystä kohtaan.” (Bernard .C.J. Lievegoed, Kohti 2000-lukua)

Median välittämä kuva maailmasta saa monet pelon valtaan. Mistä on kyse, mitkä voimat täällä jylläävät? Miten voimme löytää jotain mieltä tolkuttomalta näyttävien tapahtumien pyörteessä?

Kyse ei ole pelkästään Kreikan, Englannin tai USA:n äänestystuloksista ja niiden seurauksista, vaan rakenteista, ajatusmalleista, joita ahrimaniset ja lusiferiset voimat syöttävät ihmiskuntaan ja mikä tehtävä niillä on maailman kehityksessä.

Lievegoed tarjoaa työkaluja ja käsitteitä, joiden avulla voimme hahmottaa eri laatuja:

Meidän aikamme on tietoisuussielun kehittymisen aikaa. Aikaisemmin, 1500-luvulle saakka henkiset hierarkiat olivat lähellä ihmistä ja osallistuivat suoraan ihmisen elämään, puhuivat vanhojen mysteerien välityksellä ihmisen sydämeen ja hänen älyllisyyteensä. Se älyllisyys ei ollut pelkästään tietoa, vaan se säteili sydämen voimista ulospäin, se täytti koko persoonan.

Ensimmäinen hierarkia aloitti ihmisen persoonallisen älyllisyyden kehityksen siirtämällä kyvyn ajatella sydämen alueelta aivoihin. Siihen asti kosmiset ajatukset olivat eläneet ihmisessä, eikä Ahriman voinut puuttua niihin, mutta sen jälkeen Ahriman on yrittänyt vallata ihmisen ajatukset, meidän ajatuksemme.

Ihminen on nyt itse vastuussa siitä mitä ajattelee – me kaikki olemme vastuussa, myös sinä ja minä. Olen vastuussa siitä mitä tahdon – käytänkö hyvällä tavalla henkisiä tahdonvoimiani vai väärällä tavalla materialistisia tahdonvoimia. Voin ajatella ja tietää asioita tekemättä mitään niiden pohjalta; mutta voin myös tahtoa asioita, joilla ei ole henkistä sisältöä. Meidän on opittava tahtomaan henkisin sisällöin.

Miten Ahriman voi saada otteen ihmisajattelusta?

Ahrimanin käyttämiä keinoja ovat ajatusmallit. Niitä Ahriman syöttää ihmisille, koska haluaa rakentaa ihmistekoista maailmaa, mekaanista ja teknistä maailmaa. Se ei ole luonnon maailma eikä tulevaisuuden ja todellisen kehityksen maailma.

Psykologiassa kehitetty ”ärsyke-reaktio”-malli on eräs esimerkki siitä. Ihminen nähdään ”säätöjärjestelmä”-mallina; hän omaksuu asioita aistien, silmien ja korvien kautta. Asiat tulevat ulos, kun ihminen reagoi.

Siinä on kuitenkin olemassa voimia, jotka vaikuttavat systeemiin ulkoapäin häiriten sitä. Ärsyke-reaktio-mallissa sellainen on motivaatio. Se on systeemin parametri ja se häiritsee sitä.

Lievegoed kertoo esimerkin. Nuoret taloustieteilijät pohtivat, minkä verran rahaa pitää sijoittaa Nigeriaan, jotta tuhat lääketieteen opiskelijaa valmistuisi viidessätoista vuodessa. Paljonko on sijoitettavat ala-asteen ja keskiasteen kouluihin ja lääketieteellisiin yliopistoihin, että valmistuisi niin ja niin monta lääkäriä.

He tutkivat monia tekijöitä, jotka piti muuttaa dollareiksi. Paljonko on sijoitettava eri vuosina viiden vuoden aikana? Sitten he tutkivat kasvatukseen sijoitettuja varoja Euroopassa ja USA:ssa sadan vuoden aikana. He selvittivät, että kun sijoitetaan sen ja sen verran – input – dollareissa, niin output on niin ja niin monta alan ihmistä. Sitten laskettiin keskiarvo ja input/output-malli oli valmis.

He tiedostivat, että näissä maissa oli pohjaa, jolle rakentaa, joten Nigeriassa tuotto olisi 40 % USA:n sadan vuoden keskiarvosta.

Kokeillessaan he huomasivat, että vaikka rahaa käytettiin, mitään ei tullut ulos. Jossakin täytyi siis olla parametreja.

He kysyivät Lievegoedilta asiasta. Aasiassa kasvaneena hän tiesi, että maissa joissa ei ollut länsimaista kulttuuria, yliopistosta valmistuneita pidettiin intellektuelleina; ei intellektuelli tee työtä.

Taloustieteilijät olivat nähneet siitä esimerkkejä, ja he halusivat tietää, miten paljon maksaa toteuttaa se, mitä he halusivat.

”Katsokaas, voitte sijoittaa rahaa, mutta mikä takaa teille, että suoritettuaan lääkärintutkintonsa he myös työskentelevät lääkäreinä? Etteivät he halua työskennellä ainoastaan pääkaupungin hienossa sairaalassa, vaan myös lääkärinä kentällä, menemällä heimojen pariin yrittäen työskennellä siten, kuin me heiltä odotamme?” Lievegoed sanoi heille.

He sanoivat ymmärtävänsä sen, mutta halusivat tietää, minkä verran maksoi toteuttaa se, mitä he halusivat.

”Ei se maksa mitään. Mutta teidän on lähetettävä sellaisia ihmisiä, jotka todella tekevät työn.”

Lievegoed kirjoitti jo vuonna 1965, ”että yhteiskunnallista elämää ohjataan yhä enemmän systeemianalyysin avulla. Tulemme näkemään ihmisen yksityisyyden viimeisenkin katoamisen. Se on jo alkanut Euroopassa. Syntymästä asti meistä kirjataan kaikki mahdolliset tiedot.   Kuulostaa tutulta, vai mitä?

Toimenpiteet, lääkitykset ja toipumiset, tehdään keskiarvon mukaan. Voi sinua, jos et sovi keskiarvojoukkoon, eli jos olet esimerkiksi yliherkkä ihminen.

Onneksi tätä päivää on myös se, että eri puolilla maailmaa ihmiset pyrkivät kehittämään ajattelua, joka lähtee sydämestä ja ottaa huomioon toiset ihmiset henkisinä ja sielullisina olentoina. Monenlaista muutosta inhimillisempään suuntaan tapahtuu eri puolilla maailmaa.

Yhä useammat tahtovat myös välttää tarpeetonta ostamista ja kuluttamista; kierrättää tavaroita mieluummin kuin ostaa aina uutta. Näistä asioista ja ajatuksista puhutaan ja leviävät. Iloa ja onnea löytyy pienistä asioista, inhimillisyydestä ja läheisyydestä.

Lievegoed (1905 – 1992) työskenteli mm. huippujohtajien kanssa antaen heille uusia näkökulmia organisaatioiden kehittämiseen.

Olen kirjoittanut Lievegoedin ajatuksista 3.3.2016.

 

Totuus voidaan tietää, hyvä voidaan vain tehdä.

Irmeli

Jaa tämä:
Irmeli Armiala

Kiinnostukseni henkisyyteen alkoi jo teini-iässä. Tutustuin eri virtauksiin ja kokemusta erilaisista henkisyyden ilmenemismuodoista on myös kertynyt runsaasti. Olen suomentanut useita henkisyyttä käsitteleviä esitelmiä ja pari kirjaa. Olin pitemmän aikaa toivonut saavani uusia ideoita ulospäin suuntautuvaan henkiseen työskentelyyn. Minua poltti halu tehdä jotain, jakaa kokemaani, mutten tiennyt mitä tekisin. Inna Thilin minulle pitämien mentorointien aikana avautui mahdollisuuksia, joita en ollut osannut ajatella. Niistä kehittyi idea blogin kirjoittamisesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net