03.03.2016

”Toisaalla tekee työtään valo, toisaalla Ahriman.”

Sanoo Bernard Lievegoed kirjassaan ”Kohti 2000–lukua”. Eri puolilla maailmaa tapahtuu pelottavia asioita, omassa maassamme on meneillä ja tekeillä muutoksia, joiden vaikutuksista ei tiedetä. Miten löydämme vankan jalansijan ja mielentyyneyden kaiken myllerryksen keskellä ja pystymme toimimaan omassa elämässämme peloista huolimatta? Onko tässä kaikessa mitään järkeä ja mihin ylipäätään voi luottaa? Miten suunnistaa tässä tilanteessa?

Haluan luottaa siihen, ettei maailma ole kaaosvoimien ja pahuuden hallussa, ja että hyvät, jumalalliset voimat ohjaavat taustalla suuria kehityskulkuja, vaikka pahuus näyttää nyt riehuvan tuhoja tekemässä.

Meillä on vapaa tahto, ja merkitsee, että olemme kaikki vastuussa omista valinnoistamme. Niiden tekemistä auttaa, jos ymmärtää jollain tavalla maailmassa vaikuttavia voimia, jotka koettavat viedä meidät mukanaan.

Ihminen, joka kulkee arkkienkeli Mikaelin joukoissa, joutuu elämään ahrimanisten, luciferisten ja mikaelisten voimien pyörteessä siinä kuin muutkin.

Lucifer yrittää irrottaa meidät maasta, houkutella seksuaalisuuden, viettien ja intohimojen pyörteeseen tai vetää illuusioiden epätodelliseen maailmaan. Jos elämme jalat irti maasta, emme pysty tekemään elämässämme mitään todellista.

Ahriman, ahrimanisten voimien pääarkkitehti, puolestaan pyrkii vangitsemaan meidät mekaaniseen, lokeroituun ja järjestettyyn koneistoon. Ahriman pyrkii hallitsemaan ajatusmalleja. Niitä näkee niin kemian, biokemian, biologian kuin myös psykologian alueilla ja yhteiskunnallisina malleina, joita ujutetaan yleisiksi toimintatavoiksi.

Kuitenkin esimerkiksi huomattavat fyysikot näkevät ajatusmallin ajatusmallina, ei todellisuutena. He eivät spekuloi mistään, minkä takana eivät voi rehellisesti seisoa. Sen sijaan ”perässäkulkijat” puhuvat samasta asiasta totuutena ja suuttuvat, jos heidän ”realiteettinsa” asetetaan kyseenalaisiksi. Siinä näkyy Ahrimanin vaikutus.

Ahrimanisessa maailmassa vallitsee älykkyys. Sen maailmankuvan lumoihin joutunut on yksilöllisellä älykkyydellä varustettu, kaikkeen epäloogiseen kriittisesti suhtautuva. Hänelle on olemassa vain materian maailma, ja hän halveksii ja pitää tyhmyytenä kaikkea henkisestä maailmasta tulevaa.

Ahriman pyrkii rakentamaan uuden maailman ajatuskaavojen avulla ja haluaa ihmisten rakentavan näiden kaavojen avulla ihmistekoisen maailman, joka ei ole tulevaisuuden eikä sen todellisen kehityksen maailma, ei luonnon maailma, vaan tekninen maailma.

Ahriman yrittää poistaa tahdonvapauden, ja tekee sen hyvin nerokkain tavoin. Se tapahtuu automaallisella tietojenkäsittelyllä, mekaanisella informaatiolla, tutkimusohjelmilla ja muilla sen kaltaisilla menetelmillä. Kerätään informaatiota ja sitten käytetään oikotietä informaatiosta päätöksen tekoon. Se johtaa siihen, että kun informaatio on sellaista ja sellaista, sen takia voi tehdä vain tällä tavalla, kaikki muut tavat ovat vääriä. Ihmiset tavallaan imaistaan tällaiseen koneistoon.

Yhteiskunnallista elämää ohjataan yhä enemmän systeemianalyysin avulla. Meidät halutaan kortistoida, kerätä ja kirjata tiedot sairauksista, lääkkeistä, yleensä terveydentilasta ja ties mistä kätevyyden, turvallisuuden ja helppouden nimissä.

Kaikki muukin mitä teemme – liikkuminen, syöminen, nautintoaineiden käyttö – halutaan kirjata, koska ”siitä saattaa olla hyötyä” jossain vaiheessa, esimerkiksi lääkärit näkevät koneelta koko historiamme. Meiltä viedään yksityisyys pala palalta.

Lääketiede lääkitsee sairauksia, ei niinkään hoida ihmisten terveyttä. Jos joku ei halua koululääketieteen rankkoja hoitoja, vaan koettaa etsiä ihmisystävällisempiä keinoja tervehtyäkseen, hän voi joutua, ja usein joutuu, arvostelun, moitteiden tai painostuksen alaiseksi.

Koululääketieteen piirissä ihmismieli on parametri, joka ei sovi systeemiin. Parametri merkitsee toisten voimien alueelta tulevaa, toista laatua olevaa tekijää. Persoonallinen ajattelukyky kielletään, koska se on parametri, joka ei sovi ahrimaniseen ajatteluun.

Miten mikaelinen ajattelu eroaa tästä? Antroposofista henkistä tietä voi kulkea omassa kehityksessään imaginaatiosta inspiraation kautta intuitioon. Voidaksemme toimia ja tehdä päätöksiä meillä on ensin oltava imaginaatio. Meillä täytyy olla tietoa, jonka pohjalta teemme kuvan todellisuudesta, jota käsittelemme. Kuvan työstämiseen tarvitsemme harkintaa ja tervettä arvostelukykyä, joka on inspiraatiovoimaa. Päätöksen tekoon tarvitaan intuition kykyä. Tästä henkisestä todellisuudesta tullaan sitten intuition maailmaan, jossa asioita tehdään henkisten voimien avulla.

Tämä edellyttää luottamusta henkiseen maailmaan ja omaan intuitioon ja elämään.

Toinen henkinen tie, luonnontieteellinen tie, on päinvastainen: se alkaa intuitiosta, josta päästään inspiraation kautta imaginaatioon. Sen aloitti Goethe kasvitutkimuksillaan, kun hän tarkasteli maailmaan sillä tavalla, että siinä vaikuttavat voimat tulevat näkyviksi. Se on tapa katsoa näkyvän maailman läpi ja nähdä sen takana oleva todellisuus, siinä vaikuttavia voimia. Goethen Urpflanz (Alkukasvi)

Ahriman tuntuu olevan hyvin aktiivinen joukkoineen nykypäivinä, joten seuraava kuva

ehkä tasapainottaa ja rohkaisee.

Lainaus on Lievegoedilta alussa mainitusta kirjasta ja peräisin Rudolf Steinerin kirjeestä.

”Ahriman istuu maanalaisessa luolassa. Hän arvioi, numeroi ja laskee työskennellen hyvin intensiivisesti. Kun Ahriman tässä maanalaisessa luolassaan arvioi, hinnoittelee ja laskee yrittäen ratkaista kaiken organisoimalla omalla tavallaan kauhean älynsä voimalla, seisoo Mikael hänen takanaan miekka kädessään, antaen Ahrimanille aikaa, tietäen, että hän, Mikael, tulee suorittamaan yhteenvedon.”

”Luota siihen, mitä sanotaan

tapahtumien jumalalliseksi viisaudeksi

varmana siitä, että sen mitä tapahtuu,

täytyy tapahtua

ja sen vaikutukset johonkin suuntaan

tulevat olemaan hyvät.” (R. Steiner)

Irmeli

Jaa tämä:
Irmeli Armiala

Kiinnostukseni henkisyyteen alkoi jo teini-iässä. Tutustuin eri virtauksiin ja kokemusta erilaisista henkisyyden ilmenemismuodoista on myös kertynyt runsaasti. Olen suomentanut useita henkisyyttä käsitteleviä esitelmiä ja pari kirjaa. Olin pitemmän aikaa toivonut saavani uusia ideoita ulospäin suuntautuvaan henkiseen työskentelyyn. Minua poltti halu tehdä jotain, jakaa kokemaani, mutten tiennyt mitä tekisin. Inna Thilin minulle pitämien mentorointien aikana avautui mahdollisuuksia, joita en ollut osannut ajatella. Niistä kehittyi idea blogin kirjoittamisesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net