24.10.2012

Syrjäytymisestä

Nykyisin puhutaan paljon syrjäytymisestä, jolla useimmiten tarkoitetaan yhteiskunnasta syrjäytymisestä.

Syvemmältä tasolta tarkasteltuna voitaisiin sanoa, että ihminen syrjäytyessään on aina pohjimmiltaan syrjäytynyt itsestään. Syrjäytyneenä hän ei löydä yhteyttä omaan syvimpään olemukseensa, eikä saa käyttöön omaa voimaansa.

Miksi näin pääsee käymään? Jossain mielessä voitaisiin sanoa, että koko yhteiskunta on syrjäytynyt. Se on syrjäytynyt siltä polulta, jossa arvoina olisivat rakkaus, muista välittäminen ja myötätunto. Jakaminen on myös suuresti hukassa.

Ehkäpä ison joukon ihmisiä syrjäytyminen yhteiskunnan rattaista onkin hätähuutoa sen puolesta, että yhteiskunta ihmisyhteisönä tarkastelisi arvojaan ja lähtisi niitä korjaamaan. Ehkäpä tämän päivän syrjäytyneet ihmiset toimivat vain peileinä niille yhteiskunnan valtaa pitäville päättäjille ja talousmaailman eliitille siitä, missä he itse menevät ollessaan itse syrjäytyneitä elämää rakentavista arvoista.

Siinä mielessä kaikki tavalliset ”syrjäytyneet” ihmiset ovat tehneet suuren palveluksen niille, joiden tulisi herätä arvojensa todellisuuteen.

                                                                                       Aurelius

Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net