10.08.2012

Rikos ja sen rangaistus

Kuullessanne uutisia siitä, kuinka joitakin on rankaistu heidän tekemikseen katsotuista rikoksista, alatte usein mielessänne välittömästi pohtia sitä, oliko tuo rangaistus oikeudenmukainen. Kysytte mielessänne oliko rangaistus millään tavoin suhteessa siihen rikokseen, joka on katsottu tapahtuneen?

Rikosnimikkeestäkin voidaan olla montaa eri mieltä. Miten on, voiko ns. rikollinen aina ja joka tilanteessa valita itse sitä, tekeekö hän rikoksen vai ei? Kuinka paljon ns. rikollinen voi sen vuoksi olla vastuussa siitä, mitä hän tekee? Tosiasiassa on paljon tilanteita, joissa rikollisen sisäinen impulssi rikoksen tekemiseen on niin suuri, ettei hän pysty sitä omalla persoonatasollaan mitenkään hallitsemaan. Toisin sanoen, hän ei persoonatasolla pysty valitsemaan sitä, jättääkö tekemättä rikoksensa vai ei. Jos niin on, onko hän silloin myös vastuullinen?

Syvemmällä tasolla olemme loppujen lopuksi kaikki itse vastuussa siitä, mitä teemme tai jätämme tekemättä. Vastuumme ei ulotu vain tähän elämään, vaan myös rajan tuolle puolen. Se, mikä verhon tällä puolella näyttää rikokselta, voi toisella puolella näyttäytyä suurimmalta rakkauden teolta. Rakkauden teko on se sille sielulle itselleen, että hän on suostunut toteuttamaan jotain, jota on alun perinkin tullut tänne tekemään, kuten jonkin rikoksen, saadakseen sen tekemisestä kaikkine maallisine seuraamuksineen kokemuksen, jota on tullut hakemaan. Samalla hän tulee tehneeksi palveluksen niille, jotka tarvitsevat vastaavan uhrikokemuksen oman sielunsa kehityksen rakennuspuiksi. Omaa luokkaansa on myös se herätys kaikille, joita rikos koskee.

Yhteisössä vääräksi koetut asiat vievät aina kehitystä eteenpäin. Jokaisesta ns. vääräksi koetusta asiasta alkaa prosessi, joka etsii korkeampaa tapaa käsitellä asiaa. Näin prosessi etenee ja päästään suurempaan tyytyväisyyden tunteeseen kyseisen asian tiimoilta. Näin myös asiaan tai ilmiöön liittyvä energeettinen värähtely muuttuu. Joskus käy niin, että se, mikä joskus on ollut rikos, ei uuden korkeamman värähtelyn mukaisen ajattelun ottaessa vallan enää olekaan sitä. Toisinaan taas se, mitä ei ennen ole pidetty rikoksena, alkaakin olla sitä uudessa energiassa. Molemmissa tapauksissa on kyse siitä, että valon ja sen myötä viisauden määrä lisääntyy ihmiskunnan keskuudessa.

                                                                                                     Aurelius

Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net