22.11.2014

Pyhästä vihasta

Voiko viha olla koskaan pyhää? Jollei viha olisi myös pyhää, sitä ei olisi. Viha on silloin pyhää kun taistelen sen puolesta, mitä olen. Viha on pyhää silloin kun taistelen sen puolesta, että säilytän fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuteni niiden ollessa uhattuina. Viha on pyhää silloin kun taistelen sortajiani vastaan. Vihassa taistelen pahaa vastaan. Sen pyhyys ei ole riippuvainen itse taistelusta, vaan taistelussa käytettävistä aseista. Ihmiskunnan historiassa käydyt sodat ovat ns. kuuluneet asiaan. Ne ovat osa ihmiskunnan kehitystä taistelussa paremman elämän puolesta. Lisäksi ne antavat meille kuvan siitä, mitä sota on. Taistelussa käytettävät aseet riippuvat siitä, mikä on sodan tarkoitus. Jos tarkoitus on vallata toiselta sitä, mikä toiselle kuuluu, silloin ovat eri aseet. Jos taas puolusta sitä, mikä itselle kuuluu, taistelee eri aseilla. Sen vuoksi taistelu sen puolesta, mikä minulle kuuluu, voi olla myös pyhää. Taistelemalla sen puolesta, mikä minulle kuuluu, taistelen oman arvoni puolesta. Se on kuitenkin eri asia kuin jos taistelisin oikeudestani pitää kynsin hampain kiinni kaikesta ilman, että olisin valmis luopumaan mistään. Taistele oman arvosi puolesta, mutta niin, että olet samalla valmis jakamaan vapaaehtoisesti siitä, mikä sinulla on, on se sitten aineellista hyvää tai henkistä rikkautta. Silloin vihasi on pyhää.                                                                                                                     Aurelius
Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net