04.10.2012

Lasten pahoinpitelystä

Jo sanana ”pahoinpitely” viittaa siihen, että lasta pidetään pahana.

Mikäli aikuinen, vanhempi, isä tai äiti on itsessään niin avuton ja lapsi, ettei pysty ottamaan vastaan lapsen raivoa tai kapinaa, joka usein on hänen avunhuutoaan, hänen on helpompi syyllistyä pitämään lasta pahana.

Kyvyttömyys tulkita lapsen viestejä saa vanhemmat tulkitsemaan ne väärin ja sen myötä tulkitsemaan koko lapsen aivan väärin pitäen häntä pahana.

Näin isät ja äidit kohdatessaan lapsen, kohtaavat oman sisäisen lapsensa, sen lapsen, jota he joskus ovat itse olleet ja sen, miten heitä on kohdeltu.

Niistä sisäisistä malleista, jolla vanhempaa itseä on kohdeltu, kasvaa hänen sisällään kuin automaatti, jonka mukaan hän toimii kussakin tilanteessa, jollei ole tarkkana oman käytöksensä suhteen suhteessa lapsiin.

Aikuinen voi olla lastaan kohtaan väkivaltainen joko fyysisesti tai henkisesti. Molemmat tavat ovat yhtä vahingoittavia väkivallan muotoja.

Lapsi voi kyllä kokeilla rajojaan ja saada siten myös vanhemmat kokeilemaan rajojaan, mutta se ei tarkoita sitä, että lapsi tekisi sitä ilkeyttään ollessaan paha, vaan sellainen haasteellinen käytös kuuluu osana lapsen kasvua ja kehitystä rajansa tuntevaksi aikuiseksi. Aikuisen tulee vastata tähän tarpeeseen asettamalla rajat, mutta ilman väkivaltaa. Mikäli aikuinen rikkoo hänen rajansa väkivallalla, lapsi ei opi omia terveitä rajojaan.

Lapsen ”pahana” pitäminen johtaa pahoinpitelyyn ja hyvänä pitäminen hyvänpitoon.

Tehkäämme lapsillemme hyvää ja pitäkäämme heitä hyvänä!

                                                                                                                    Aurelius

Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net