05.02.2018

Kysymisen taide

Moni ihminen on saattanut kuulla lapsena lauseen ”Älä kysele tyhmiä”. Lapsi on avoinna elämälle ja sen ihmeille. Hän haluaa ymmärtää miksi asiat ovat niinkuin ne ovat. Hänelle voi kasvaa intohimoksi jokin eläinlaji, tietty auto, piirrettyn sankari tai vaikka Lego-palikat. Lapsi voi kerätä pienessä ajassa suuren määrän tietoa intohimonsa kohteista. Hän ei kuitenkaan jää tähän, vaan antautuu uudelleen ja uudelleen ihmettelyn taianomaiseen maailmaan. Hän saattaa elää omassa mielikuvitus-maailmassaan, ja toimia tutkimusmatkailijana sisäisen maailmansa valtakunnassa.

Aikuisia, jotka ovat osanneet pitää yllä tällaista ihmettelyn taitoa on vaikeampi löytää. Moni saa tarvittavat vastaukset elämänsä kysymyksiin koulusta, ystäviltään ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Saattaa olla, että heidän utelias asenne, kiinnostunut pyrkimyksensä syventyä elämään vähenee kun he kokevat arvostelevia kommentteja lähipiirinsä ihmisiltä. Heistä saattaa alkaa tuntua siltä, että maailma on jo valmis, ja että heidän ihmettelevä elämänasenteensa on vain tiellä elämän taistelukentällä. Ihmettely, ja kysymykset muuttuvat tietämiseksi ja mielipiteiksi. Joskus voi tällainen valmis tietäminen ja valmiit mielipiteet rajoittaa entisen ihmettelijän elämän pieneen karsinaan. Siellä hän tapaa vain tuttuja, hyväksi havaittuja ystäviä ja saa vain sellaisia kokemuksia, jotka hän on jo kokenut hyviksi.

Vaikka nykyinen yhteiskunta saattaa näennäisesti ajaa meitä pois ihmettelyn maailmasta, ovat monet suuret taiteilijat, tieteilijät ja tutkijat olleet ihmettelijyyden mestareita. He eivät ole tyytyneet siihen, mitä koulukirjoista on saatu tietona vaikka ovatkin useasti omaksuneet kaiken mahdollisen jo olevan tiedon intohimonsa kohteesta. He ovat ihmetelleet, kysyneet kysymyksiä, ja tutkineet asioita sinnikkäästi, työntäneet sillä ihmisen ymmärryksen rajaa eteenpäin kohti todellisuuden ennen tuntemattomia horisontteja.

Tässä kohtaamme erään näennäisesti ristiristiitaisen ajatuksen, joka syvemmin pohdittuna osoittautuukin yllättävän selkeäksi ohjenuoraksi: Tiedon opiskelu ja asioiden ymmärtäminen ei vähennä meidän kykyä oppia ja tutkia tuntematonta, vaan päinvastoin. Jos haluamme tehdä uusia oivalluksia, ja syventyä kokemaan ja ymmärtämään elämää, on meidän hyvä omaksua mahdollisimman paljon jo oivalletusta ja tutkitusta tiedosta koskien sitä. Kun olemme jonkin alan erityistuntijoita, pystymme monipuolisesti tutkimaan asian vielä tuntemattomia ulottuvuuksia.

Monelle tutkimukselle, taitojen ja ymmärryksen kehittämiselle on kuitenkin erikoisen tärkeää eräs mielenlaatu. Se on kysyvä mielenlaatu. Oikein asetetut kysymykset saavat meidät suuntautumaan alusta alkaen oikealle tielle. Kun kyseenalaistamme valmiin tiedon, ja ennakkoluulottomasti uskallamme kysyä ennen kysymättömiä kysymyksiä, on uusien oivallusten mahdollisuus suurempi kuin vain niiden passiivinen odottaminen. Tieteen, taiteen, kognition tai koko elämän tutkiminen lähtee oikeasta kysymyksestä.

Jokin asia ei vaan ratkea mielessämme. Emme löydä siihen vastausta kirjoista tai kolleegoiltamme vaikka kuinka etsisimme. Meidän täytyy tuolloin joko lopettaa etsiminen tai alkaa kysyä uudenlaisia kysymyksiä. Kysymykset herättävät luovaa havaitsemisen kykyämme ja virittävät tietoisuutemme uusien oivallusten vastaanottamiseen. Annamme mielemme rientää kysymyksemme parissa, huomioimme sitä yhä uudelleen, ja pyrimme muokkaamaan siitä todellista elämän mysteeriä. Tällöin työskentely tuottaa aina ennemmin tai myöhemmin hedelmää. Pohdimme kysymystä ennen nukkumaanmenoa, havainnoimme ympäröivää maailmaa kysymys mielessämme, ja pyrimme muodostamaan siitä uusia ajatusmalleja. Tällä tavoin kysymys kehittyy, laajenee ja muuntuu lopulta eläväksi mysteeriksi. Tällöin saattaa korkeampi oivallus laskeutua, ja koemme koko elämämme muuntuvan asteen verran mielenkiintoisemmaksi.

Kysymykset ovat tällä tavoin tietoisuutemme ja elämämme ymmärtämisen ja tutkimisen kannalta ainutlaatuisen tärkeitä. Kysymys voi saada vastauksen ajatuksena, projektina, elämänohjeena. Kuitenkin se, mikä merkitsee enemmän on, että se laajentaa elämämme perspektiiviä ja saa meidät ottamaan askeleen kohti kokonaisvaltaisempaa ihmisyyttä. Onkin sanottu, että jokainen kysymys sisältää jo vastauksen, tai ainakin jokaiseen kysymykseen on mahdollista, jos olemme valmiita kuulemaan sen ja näkemään vaivaa sen löytämiseksi. Mentorini Orland Bishopin mukaan intuitiot ovat korkeamman minämme vastauksia kysymyksiimme, jotka olemme kysyneet jo tietoisesti tai tiedottomasti.

Jaa tämä:
Jeremy Qvick

Jeremy Qvick on Inarista kotoisin oleva henkisen tien kulkija, kirjailija ja elämän tutkija. https://www.ihmisyyteen.fi/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net