08.03.2014

Kuoleman synneistä

Jos itsekkyys, ahneus ja ylpeys ovat ns. kuoleman syntejä, voisimmeko siten ajatella, että ne olisivat myös suoranaisia rikoksia. Sitähän ne käytännössä ovat rikkoessaan ihmisen suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin, itseensä ja luontoon. Mutta miten nämä rikokset näkyvät yhteiskunnassamme? Niiden tekemisestähän meitä suorastaan palkitaan, eikä niiden tuhovoiman laajuutta pysähdytä edes kovin syvällisesti pohtimaan. Mitähän tapahtuisi jos me ihmiset toimisimme juuri päinvastoin? Mitähän tapahtuisi, jos jokin omissa toimissaan ryhtyisi toimimaan niin, ettei sellainen ylpeys, joka estää myöntämästä omia virheitä ja heikkouksia olisikin poissa? Mitähän tapahtuisi, jos sellainen ylpeys, joka estää pyytämästä ja antamasta anteeksi toisille olisikin poissa? Entä mitä tapahtuisi, jos itsekkyys ja ahneus muuttuisivat välittämiseksi ja omastaan toisille jakamiseksi?                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                Aurelius
Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net