26.05.2016

Kaikki ympärillämme tapahtuva vaikuttaa meihin ja muokkaa sielunsisältöä

Minkä verran valitset tietoisesti sitä mitä luet, katsot ja kuuntelet? Kun jotain asiaa toistetaan jatkuvasti eri medioissa, lehdissä, filmeissä ja kirjoissa, se voi ensin herättää vastenmielisyyttä, mutta kun se tulee vastaan siellä ja täällä, siitä tulee tavallista, sen vaikutus laimenee.

Jokin asia voi ensin pöyristyttää, vaan sekin tunne usein heikkenee ajan myötä, asia voi tulla hyväksyttäväksi tai se ei ainakaan enää hetkauta tunteitamme.

Asiat, joita uutisissa kerrotaan, ovat yleensä ja enimmäkseen negatiivisia. Meille toitotetaan miten toisella puolella maailmaa linja-auto syöksyi rotkoon, kymmeniä ihmisiä kuoli; tai maanvyöry peitti alleen kyliä, ihmisten koteja ja ihmisiä kuoli; tai tulva, tulipalo, jokin onnettomuus vei hengen monilta. Miltä se minusta tuntuu? Sanonko: Voi kauhistus. Kamalaa. Surku tulee omaisia.

Entä sitten? Ihmisiä kuolee joka sekunti, osa luonnollisesti, osa äkillisesti jonkinlaisessa onnettomuudessa. Mitä tekemistä minulla on kaiken sen kanssa? Lähellänikin ihmisiä kuolee, omaisiakin, sairauksiin ja onnettomuuksiin. En voi niillekään mitään, mutta läheisten kohtalot koskettavat. Kuka jaksaa surra tai murehtia tuntemattomien kohtaloa, kenellä on voimia siihen?

Pitäisikö meidän murehtia kaikkia näitä ihmisiä? Minkä vuoksi?

Tuleeko turvaton olo, kun joka puolella tapahtuu surkeita ja surullisia asioita? Mitä minun surkea oloni ketään auttaa?

Minkä vuoksi meille tiedotetaan jatkuvasti sellaisista asioista? Uutisia? Kuka haluaa kuulla sellaisia uutisia?

Ketkä haluavat toitottaa niitä meille? Minkä vuoksi? Mitkä ovat heidän motiivinsa? Vai jatkuuko joskus otettu käytäntö aina vaan?

Asiat, joita kuulemme, näemme ja luemme, muokkaavat maailmankuvaamme, vaikuttavat meihin, nakertavat turvallisuudentunnettamme, murentavat uskoamme hyvään ja luottamusta tulevaisuuteen – tai vahvistavat luottamusta ja uskoa hyvään maailmaan kaikesta huolimatta.

Onneksi voimme valita. Meidän ei ole pakko kuunnella ja katsella kaikkia ”uutisia”.

Meidän ei ole myöskään pakko katsella väkivaltafilmejä, inhottavuuksia tai luonnottomuuksia. Nekin vaikuttavat meihin, raaistavat sielunelämäämme.

Herkille ihmisille, jotka itkevät kirjaa lukiessaan (tyttäreni toivat minulle nenäliinoja, kun luin heille Pikku Heidiä tai jotain muuta vastaavaa kirjaa: ”Äiti, se on märkä kirja.”) tai liikuttuvat filmiä katsellessaan, naureskellaan. Mutta me olemme herkkiä, haluamme olla edelleen herkkiä. Emme välitä katsella elokuvia, joista meille tulee paha olo, jotka jättävät mieleemme ja sieluumme huonoja ja pahoja kuvia, nyyhkimme ja itkemme mieluummin herkissä tunnelmissa.

Kauniiden asioiden parissa eläminen vahvistaa positiivisia sielunvoimia, tuo hyvää mieltä ja se leviää lähellä oleviin. Muistetaan myös positiivisten asioiden vaikutus immuunijärjestelmään! Myös se muuttaa meitä ja maailmaa.

Huonoihin tapoihin enimmäkseen ajaudutaan, pahaan sorrutaan, mutta kuten tiedämme, hyvään täytyy ponnistella – ja se vaatii minuusvoimaa. Sen vuoksi hyvän voima ei riipu määrästä, laatu ratkaisee.

Kevät on tuonut kauan odotetun kauneuden ympärillemme iloittavaksi ja voimaannuttamaan meitä.

Nautitaan luonnon lahjoista

Irmeli

Jaa tämä:
Irmeli Armiala

Kiinnostukseni henkisyyteen alkoi jo teini-iässä. Tutustuin eri virtauksiin ja kokemusta erilaisista henkisyyden ilmenemismuodoista on myös kertynyt runsaasti. Olen suomentanut useita henkisyyttä käsitteleviä esitelmiä ja pari kirjaa. Olin pitemmän aikaa toivonut saavani uusia ideoita ulospäin suuntautuvaan henkiseen työskentelyyn. Minua poltti halu tehdä jotain, jakaa kokemaani, mutten tiennyt mitä tekisin. Inna Thilin minulle pitämien mentorointien aikana avautui mahdollisuuksia, joita en ollut osannut ajatella. Niistä kehittyi idea blogin kirjoittamisesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net