16.02.2017

Itsensä rakastamisesta

Monia asioita pitää itsestään selvinä eikä ajattele niitä sen enempää. Minulle yksi sellainen asia oli itsensä rakastaminen. Ensimmäisen kerran kuulin siitä tyttäreni Innan nettiseminaarissa. Hän kertoi ”Itsensä rakastamisen 10-oksaisesta puusta”, jonka Christine Arylon on kehittänyt kuvaamaan asiaa.

Puun oksat kuvaavat Itsensä rakastamisen eri osa-alueita alkaen itsetietoisuudesta ja rehellisyydestä itseä kohtaan itsensä hyväksymiseen, itselleen anteeksi antamiseen; itsetunnosta itseilmaisuun, itsensä arvostamiseen ja voimaannuttamiseen; itseensä luottamisesta itsensä ilahduttamiseen.

Kuten edellä mainituista aiheista ilmenee, itsensä rakastaminen ei tarkoita itserakkautta.

Oikeastaan itsensä rakastaminen on vanha tuttu käsite Raamatusta: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Siinä itsensä rakastamista pidetään perustana muiden rakastamiselle. Itsensä rakastaminen on hyvä asia, koska silloin pitää itseään rakastamisen arvoisena.

Muistan miten kapinoin mielessäni, kun rippikoulua pitävä körttiläisyyteen (pahasti kallellaan oleva) pappi esitti ihmisen maan matosena, joka ei pysty itsestään mihinkään hyvään, vaan kaikki on Jumalan armoa, että muka millään pyrkimyksillä olla hyvä ihminen, pyrkiä hyvään, ei olisi mitään arvoa. Tekojaan katuva pahantekijä oli hyvä (ainakin sai kuulemma armon), siinä missä koko ikänsä parhaansa mukaan hyvään pyrkinyt ihminenkin. Oikeudentajuuni ei mahtunut mitenkään, että hyvillä teoilla ei olisi mitään merkitystä. (Asia kuohuttaa minua vieläkin, sen vuoksi se putkahti tähän yhteyteen.)

Lukemissani tyttökirjoissa puhuttiin usein ihmisten luonteesta ja sen kehittämisestä. Taustalla oli halu olla hyvä ihminen, joka arvostaa itseään, eikä alennu huonoon käytökseen, vaan ottaa käyttäytymisessään huomioon toiset.

Itsekasvatus ja itsensä rakastaminen – molemmat edellyttävät itsensä tuntemista.

Ensimmäinen askel on rehellisyys itseä kohtaan. Kun tutkiskelee omia ajatuksiaan, tunteitaan, asenteitaan ja arvojaan, tulee eteen asioita, joita ei haluaisi myöntää itselleen, joista ei pidä itsessään.

Itsensä rakastamiseen kuuluu kuitenkin itsensä hyväksyminen, myötätunto itseä kohtaan, ja itsensä arvostaminen. Miten voi arvostaa itseään, jos myöntää olevansa kateellinen toisille?

Osallistuin tyttäreni Innan pitämälle Itsensä rakastamisen nettikurssille. Sillä huomasin, että muna on kanaa viisaampi – tai ainakin tytär on ajatellut näitä asioita perinpohjaisesti. Minä en ollut tullut ajatelleeksi, että kateus voisi opettaa meille jotain itsestämme. Kateuden tunnustaminen avaa ehkä silmät ja saa tajuamaan, että haluaisi itsekin sitä mistä on kateellinen toiselle. Kenties asian tiedostaminen herättää ajatuksia siitä, miten voisi itse ryhtyä pyrkimään siihen suuntaan.

Ensin on toki myönnettävä asia itselleen, seuraava askel on itsensä hyväksyminen sen jälkeen. Itsetunto voi saada kolauksen, ehkä hävettää, kateutta ei haluaisi löytää sisimmästään.

Matkalla itsensä rakastamiseen joutuu varmasti muihinkin kivikkoisiin paikkoihin, joista selvitäkseen pitäisi kyetä antamaan itselleen anteeksi, hyväksymään itsensä ja arvostamaan itseään. Monet asiat on helpompi hyväksyä ja antaa anteeksi toisille ihmisille kuin itselle, ja houkutus matkan keskeyttämiseen ja entiseen palaamiseen kasvaa.

Voi tuntua siltä, ettei entiseen ole paluuta, mutta olemme mestareita selittämään itsellemme asioita ja unohtamaan tai ainakin työntämään unholaan ikäviä ja vastenmielisiä asioita. Ehkä jokin särmä pistelee aika ajoin omaatuntoa, jos jättää matkan kesken.  

Toisaalta saattaa halu kehittyä ja rohkeus kohdata asioita kasvaa ja innostaa jatkamaan matkaa. Ehkä samalla kasvaa luottamus itseen, siihen, että uskaltaa jatkaa itsetuntemuksen tiellä.

Inna on työstänyt Itsensä rakastamisen-teemaa omista lähtökohdistaan ja liittänyt mukaan yhdennentoista kohdan, itsensä onnelliseksi tekemisen. Se voi tulla palkintona pitkin matkaa tällä tiellä kulkiessa, mutta koska monen muun alueen työstäminen varsin todennäköisesti nostaa stressihormonien tasoa, itseä onnellistuttavat asiat tuottavat vastapainoksi enforfiinejä ja muita hyvää tekeviä hormoneja kehoon.

Onnellisuudesta ja sen esteistä puhuu myös Robert Holden, The Happiness Project.

Mikäli haluat tutustua tarkemmin itsensä rakastamiseen, tietoa löytyy:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Inna on manifestointimentori ja hän antaa myös henkilökohtaista mentorointia.

Christine Arylo: www.MadlyinLovewithME.com.

Kevät on tulossa ja ilmassa on rakkautta

Iloa pisaroina ja roppakaupalla kaikille

Irmeli

Jaa tämä:
Irmeli Armiala

Kiinnostukseni henkisyyteen alkoi jo teini-iässä. Tutustuin eri virtauksiin ja kokemusta erilaisista henkisyyden ilmenemismuodoista on myös kertynyt runsaasti. Olen suomentanut useita henkisyyttä käsitteleviä esitelmiä ja pari kirjaa. Olin pitemmän aikaa toivonut saavani uusia ideoita ulospäin suuntautuvaan henkiseen työskentelyyn. Minua poltti halu tehdä jotain, jakaa kokemaani, mutten tiennyt mitä tekisin. Inna Thilin minulle pitämien mentorointien aikana avautui mahdollisuuksia, joita en ollut osannut ajatella. Niistä kehittyi idea blogin kirjoittamisesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net