29.11.2014

Itsensä hyväksymisestä

Sanotaan, että voimme hyväksyä toisessa vain sen, minkä hyväksymme itsessämme. Entä toisinpäin? Voinko hyväksyä itsessäni sen, mitä hyväksyn toisessa? Vai ajattelenko, olkoon tuo toinen millainen on, kunhan en itse ole samanlainen. Enkö silloin tuomitse toisen ja pidä itseäni jotenkin parempana? On usein myös niin, että voin suoda jollekin toiselle armon, mutta olen itseäni kohtaan ankarampi ja vaadin itseltäni suorastaan kohtuuttomia. Mitä on silloin itseni hyväksyntä? Itsen hyväksyminen ja itsen rakastaminen kulkevat käsi kädessä. Jollen rakasta itseäni, en myöskään hyväksy itseäni. Itsensä rakastaminen ei tarkoita laiskuutta, jossa laiminlyön velvollisuuteni itseäni kohtaan. Minun velvollisuuteni on pitää huolta itsestäni. Olen itse itselleni lahja. Minut on annettu itselleni, jotta rakastaisin sitä. Rakastamalla kehoani pitämällä siitä hyvää huolta rakastan sieluani. Pitämällä huolta tarpeistani rakastan sitä elämää, jonka olen lahjaksi saanut. Rakasta itseäsi ja hyväksy se, että olet rakastamisen arvoinen.                                                                                                                     Aurelius
Jaa tämä:
AM

AM on kanavoinut viisaita tekstejä Aurelius-nimiseltä henkioppaalta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net