06.05.2013

Henkisyyden eri askelmilla

Päätin uskaltautua avaamaan matopurkin ja ottamaan käsittelyyn aiheen pseudohenkisyys, toisin sanoen epäaito henkisyys. Henkisyyttä voi ilmentää monella tavalla ja kuljemme henkistä tietämme eri tahdissa kukin omalla tietoisuuden tasollamme. Anni Sennov puki pohtimani asian hyvin sanoiksi: henkinen mestari voi olla hyvin suorassa yhteydessä puhtaaseen henkeen, mutta ei juurikaan vaikuta materiaalisella ja arjen tasolla ihmisten elämään.

Joku toinen puolestaan elää ja työskentelee hyvinkin materialistisessa maailmassa, mutta on samalla yhteydessä henkeen ja tulee näin vaikuttaneeksi ihmisjoukkoihin arjen tasolla. Jos henki on janan toisessa päässä ja materia toisessa , me ihmiset asemoidumme tuolle janalle hyvin eri kohtiin. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, kunhan ne luovat ympärilleen kauneutta. Edustammehan kaikki henkeä, osa meistä ei vain tiedosta sitä. Tekeekö se näistä ihmisistä epähenkisiä? Ei minun mielestäni.

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa vanha nainen joka elelee yksin pienessä torpassa ja kutoo villasukkia paikallisen päiväkodin lapsille. Hän tekee niin koska pitää lapsista ja haluaa omalla pienieleisellä tavallaan ilahduttaa lähimmäisiään. Hän ei mieti elämän tarkoitusta tai tee henkisiä harjoitteita, vaan elää elämäänsä yksinkertaisesti ja arjen rauhallisista rutiineista nauttien ja naurua ympärilleen kylväen. Toinen esimerkki. Kymmeniä vuosia henkisyyttä opiskellut ihminen on täynnä kirjatietoa, hallitsee useita eri hoitomenetelmiä ja tekee säännöllisesti henkisiä harjoitteita. Tunnustetuksi tuleminen on hänelle tärkeää, joten hän tuo oman osaamisensa esille aina kun mahdollista ja kokee tarpeelliseksi kilpailla muiden kanssa. Kumpi näistä ihmisistä ilmentää puhtaammin hengen ominaisuuksia?

Minulle tarinan vanha nainen pyyteettömässä palvelunhalussaan edustaa henkistä ihmistä. Koin tärkeäksi nostaa asian esille, jotta kaikki ne hyvää tekevät ihmiset jotka pohtivat omaa arvoaan ja kyvykkyttään opastaa toisia henkisellä polulla muistaisivat, että henkisyydessä ei ole kyse koulutuksesta, titteleistä ja pätevyydestä, vaan sydämen viisaudesta ja aidosta auttamisen halusta. Konkreettinen arjessa auttaminen, vilpitön kannustus ja toistemme arvostaminen edustavat mielestäni hyviä henkisiä arvoja kaikessa yksinkertaisuudessaan. Se, joka olemassaolollaan lisää rakkautta, iloa ja rauhaa, on henkisyyden ytimessä.

Lämmöllä,

Suvi

Jaa tämä:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net