Pirunpöytä -niminen kuppikivi Hummovaarassa Kesälahdella. Suuressa ja laakeassa uhrikivessä on 78 kuppia/Taru A Pirunpöytä -niminen kuppikivi Hummovaarassa Kesälahdella. Suuressa ja laakeassa uhrikivessä on 78 kuppia/Taru A
31.05.2016

Uhrikiville vietiin muinoin kukkia ja lehmänkarvoja

Uhrikivet ovat muinaisjäännöksiä, jotka Suomessa ovat olleet joko käsittelemättömiä luonnonkiviä tai niin sanottuja kuppikiviä. Kiven kupit, eli pienet kuppimaiset syvennykset kiven yläpinnassa ovat usein olleet ihmisen aikaansaamia, mutta myös luonnon muovaamia käytettiin. Kuppeihin on esimerkiksi ruokauhreja jättäen osoitettu kiitollisuutta palauttamalla osa sadosta tai saaliista luontoon.

Riittitarkoituksessa tehtyjä kuppikiviä on Skandinaviassa lähellä pronssikautisia peltoja. Antimia vietiin myös luonnonkiville, joiden arvellaan myöhemmässä vaiheessa korvanneen kuppikivet. Kuppeihin on asetettu esimerkiksi viljanjyviä sään jumalille, luonnon hengille tai esi-isille. Kuppikiville kertynyttä sadevettä on myös käytetty kansanparannuksessa.

”Uhri- ja kuppikivien tulkintaan liittyy niin tähtitiedettä, historiaa, uskontotiedettä, kansanperinnettä kuin kirjallisuuttakin.” - YLE Etelä-Savo (2012)

Tonttukivi, haltijakivi, toivomuskivi

Kylän ja sukujen yhteisten uhrikivien lisäksi myös talolla on saattanut olla oma pyhä kivi pihalla tai tonttimailla. Kivelle on voitu leipäpalan tai sahtitilkkasen lisäksi viedä vaikkapa piparkakku ennen joulua tai tuoreita kukkia juhannuksena. Luonnon ohella on kunnioitettu paikan ja kodin haltijoita. Kiitetty saadusta ja toivottu hyvää onnea tulevalle.

”Turun Halisisten rautakautiset uhrikivet ovat tänä päivänäkin niin aktiivisessa käytössä, että joka kerta kiville mennessä löytää tuoreita kukkia, pieniä koruja tai muita uhriksi tuotuja esineitä.” - Thuleian Tupa (2008)

Kuppikivien mystinen verho

Rautakauteen ajoitettuja kuppikiviä tunnetaan Suomessa noin 400 kappaletta (yle.fi / 2013). Uhrikiviä on tuhottu suuret määrät viljelyn ja rakentamisen yhteydessä, eikä kaikkia ole todennäköisesti vieläkään löydetty ja kirjattu.

Perimätiedosta huolimatta kuppikivistä ei arkeologien mukaan varmuudella tiedetä oikein mitään, koska kunnolliset tieteelliset tutkimukset puuttuvat. Argeologiselta kannalta tiedot perustuvat suurelta osin uskomusmaailmaan. Kuppikivet ovat onnistuneet säilyttämään salaperäisyyttään näihin päiviin asti.

Joidenkin arvelujen mukaan kivissä olevat kupit saattavat esittää myös karttaa, jossa yksi syvennys edustaa yhtä savua, yhteisön yhden suvun jäsentä, jolla on asuinrakennus tietyssä paikassa. Ken tietää, tutkimukset varmasti jatkuvat.

”Naiset kantoivat Immosen kivelle maitoa, lehmänkarvoja, villoja sekä muita maan ja karjan tuotteita. Joka kerta kylvämään mentäessä isäntien piti puolestaan viedä Immosen kivelle jyviä uhriksi.” - Risto Pulkkinen, Suomalainen kansanusko (2014)

Lähteet:

http://www.thuleia.com/paikat.htm

http://lehto-ry.org/uhrikivi.html

http://www.taivaannaula.org/perinne/hiisi/

http://yle.fi/uutiset/uhrikivet__kerimaen_muinainen_mysteeri/6155462

http://yle.fi/uutiset/esihistoriallisista_kuppikivista_ei_tiedeta_juuri_mitaan_myontaa_arkeologi/6939516

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net