11.01.2016

Tammikuu - talven keskus

Tammi-, eli sydänkuussa kaadettiin kestävimmät hirret ja ennustettiin tulevan vuoden ilmoja. Tammikuu on kalenterivuodemme ensimmäinen kuukausi 1500-luvulta asti. Tammikuuta pidettiin talven keskuksena ja siitä käytettiin myös nimitystä sydänkuu. Vielä tänäkin päivänä puhutaan sydäntalvesta kun tarkoitetaan talven keskivaihetta.

Äkkiseltään voisi ajatella, että tammikuun nimi on peräisin puulajista, vaikka todennäköisemmin “tammi” on muinoin tarkoittanut vesimyllyssä olevaa keskipuuta, jota ruotsin kielellä kutsuttiin “stam”-nimellä ja josta se sittemmin siirtyi myös suomenkieleen. Myös keskiaikasaksassa käytettiin sanaa “stamme” kun tarkoitettiin tukipylvästä. Tammi tarkoittaa siis napaa, akselia tai keskipuuta. Hämäläismurteessa sana tammi on tarkoittanut ydintä ja sydäntä.

Tammikuu nivoutuu muutoksen ympärille: pimeä alkaa pikkuhiljaa muuttumaan valoksi ja päivät pitenevät kevääksi pitkän ja pimeän syksyn jälkeen. Vanhalla kansalla oli luonnon järjestämien yllätysten varalle vielä erillinen kuukausi: mikäli kevät näytti viipymisen merkkejä, saatettiin tammikuun eli Ison Tammen jälkeen lisätä vielä ylimmääräinen kuukausi Pikku-Tammi, jotta vuodet pysyisivät paremmin linjassa kuukiertojen kanssa.

Tammikuu on helmikuun ohella vuoden kylmin kuukausi. Toisaalta leuto tammikuu ennusti hyvää satoa: ajateltiin, että maa ei ole niin routaantunut ja luonto herää kasvukauteen aikaisemmin. Tammikuu on ollut kautta aikojen myös parasta aikaa rakennuspuiden kaatamiselle, sillä silloin puu on lujaa ja kestävää: hirret eivät halkeile, toukat pysyvät kaukana, eikä puutavara pääse helposti homehtumaan.

Vanhan kansan mukaan kaikki mikä on sydänkuulla hankittu tai saatu on luonteeltaan kestävää ja riittoisaa: tammikuulla esimerkiksi tehtiin kalaverkot, koska niiden nähtiin kestävän paremmin ja verkosta tuli siten erityisen vahva. Muutoin tammikuu on kautta aikojen ollut rauhallista aikaa ja on puhuttu myös ns “selkäviikoista”, pitkästä juhlattomasta ajanjaksosta. Silloin luonto on lepotilassa ja mikään ei juuri kasva. Myös kotieläinten on sanottu syövän huonommin sydäntalvella.

Kun muissa kielissä on kuukausista puhuttaessa lähes aina latinankielinen tausta, niin suomi on harvoja kieliä, joissa vuodenajoista käytetään omia nimiä. Tosin eri puolella Suomea ovat kuukausien nimetkin hieman vaihdelleet. Suomen lisäksi euroopassa oman kielisiä nimityksiä käyttävät vain Puola, Liettua, Horvatia, Ukraina, Tsekki ja Valkovenäjä. Kuukausi on alunperin tarkoittanut kahden uudenkuun välistä ajanjaksoa. Nykyään sillä tarkoitetaan kalenterikuukautta (28–31 vrk).

Lähteet:

http://www.katajala.net/viikinkiaika/ajanlasku/suomalainen_kalenteri.html

http://www.ylakuu.com/suomi/kuu.htm

https://fi-fi.facebook.com/suomenusko/

http://www.kulttuurinvuosikello.fi/opetuksen-tueksi/kulttuurin-vuosikello/kulttuurin-vuosikellon-kuukaudet/tammikuu/

Jaa tämä:
toimitus

Kuudesaisti.net toimitus

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net