Salaperäiset metsänhaltijat ovat metsän suojelijoita https://pixabay.com/fi/treehouse-mets%C3%A4-s%C3%A4velt%C3%A4minen-1308108/
17.10.2016

Salaperäiset metsänhaltijat ovat metsän suojelijoita

Muinaisissa tarinoissa metsän väki asusti muurahaispesässä, metsänlinnassa, jonka kautta ihmiset ja metsän haltijat kommunikoivat keskenään. Metsänhaltijaan sai yhteyden uhraamalla muurahaiskekoon hopeaa, viinaa tahi verta sormestaan. Metsämies taas pani saaliinsa suolet muurahaiskeon alle. Jos haltijoita ei pitänyt tyytyväisenä, niin perästä kuului.

Ilman saataviaan jäänyt, tai muulla tavoin loukattu metsänhaltija, kosti sekoittamalla loukkaajan suuntavaiston. Metsänhaltijan eksyttämän sanottiin metsittyneen tai joutuneen metsänpeittoon. Suututettu haltija saattoi myös kätkeä ihmisen omistaman esineen metsään. Pahansuopa tyyppi saattoikin käyttää hyödykseen haltijan taitoa piilottaa esineitä. Kun toinen ihminen pudotti jotain maahan, pahansuopa saattoi loitsia metsänhaltijan kadottamaan esineen.

Metsänpeittoon joutuminen ei kuitenkaan aina ollut loukkauksen seurausta. Kerrotaan, että jos pahaa tekemättäkin metsässä kävellessä joutui metsänhaltijan jäljille, ei enää löytänyt kotiinsa. Uskottiin myös, että metsäpolulle ei saanut asettua nukkumaan, sillä sitä pitkin kulkivat metsänhaltijat. Siksi maata tervehdittiin tietyllä loitsulla ennen makuulle asettumista. Näin vältettiin metsänhaltijan ´tarttumusten´ saaminen maasta.

Ihmisen näkemän haltijan ulkomuoto oli sidoksissa siihen, miten metsä suhtautuu ihmisen aikeisiin. Uskottiin, että jos haltija näyttäytyy koruttomissa vaatteissa ja karsasmielisenä, niin metsämiehelle ei ollut luvassa hyvää saalista. Todennäköisemmin häntä tulisi kohtaamaan tapaturma, joka voitiin välttää uhraamalla metsän väelle. Jos taas haltija näyttäytyi koristeellisissa vaatteissa, lempeästi metsämiestä katsellen ja naisen äänellä puhuen, silloin oli hyvä saalis tiedossa.

Metsä koettiin usein vahvasti naisellisten ja toisinaan jopa eroottisten mielikuvien kautta. Metsänhaltijoista salaperäisin oli eränkävijän tulille ilmestyvä metsänneitsyt eli metsänpiika. Sen ilmestyminen oli hyvä enne, joka toi onnea erityisesti linnustajille, koska metsänpiika oli riistalintujen kantaäiti. Edestäpäin se oli kuvankaunis, hienoissa silkeissä ja valkeissa. Metsänneitsyt piilotteli kuitenkin selkäpuoltaan, joka oli rytöläjää tai vanhan kuusen kuorta.

Kansanrunoissa esiintyy harvakseltaan myös Tellervo, Tapion neito tai tytär, joka oli ehkä myös saukkojen emuu eli kantaemo. Tapio toimi usein synonyymina metsälle, kun puhuttiin metsästä kokonaisuutena. Vihreäviittainen Annikki oli metsän emäntä ja Tapion tytär hänkin. Annikki soitteli simapilliä ja kehräsi vaskisella värttinällä. Metsän eläimet olivat Tapion karjaa, petoeläimet Annikin koiria. Annikilta tavattiin pyytää ihmisen karjalle suojelusta näiltä koirilta. Annikkia, ´juottajaa metisen juoman, katsojaa metisen karjan´, saatettiin puhutella näin, jottei karja kohtaisi susia:

”Uhmo Ilmolan sokio
Kipu heidän päivään Katso-,
kolme pohjasehen.
Kuin kertoo kuulet karjan Kellon,
Niinipä nurmelle nukaha.
Ollervoinen, hallervoinen,
Kätke kyntes karvohisti,
Hampaat ikenihisti,
Kuin sanoo kuljet karjan Maita,
Kiertelet Kellon remuja.
Kunin niiden Kullan Kellon kuulet,
Tuki kuonosi kulohon.
Skeleton Kuule Kullan kelloa,
Juokse poies joutusasti,
Vilkkahasti vilpottele,
Viron maalle vilkottele.”

Hyvänä pidetty metsänhaltija antoi ihmiselle paljon hyvää. Vielä tänäkin päivänä moni suomalainen kokee metsän väen asuinsijoilla, metsässä, ainutlaatuista sielullista levollisuutta.

Lähteet:
Alhonen, Muurinen, Rannanjärvi: Pientä ja isoa väkeä, Salakirjat 2016
http://www.taivaannaula.org/2012/07/04/metsan-vaki/

Jaa tämä:
Saaga Saarnisola

Kirjoittaja on Kuudesaisti.netin mediamyynnin myyntipäällikkö. Saaga on myös paikkariippumaton yrittäjä, vapaa kirjoittaja, majakan kantaja ja erityisesti luontoperäisen henkisyyden tuntija.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoite jää vain ylläpidon tietoon.

info(at)kuudesaisti.net  |  juttuvinkit ja toimitukselliset asiat: toimitus(at)kuudesaisti.net  |  
Ilmoitusmyynti: mediamyynti(at)kuudesaisti.net